Wilmi-Rokkanen (o. s. Wilmi ent. Häggman), Pirjo (1951–)
Liikunnanopettaja, KOK:n ensimmäinen naisjäsen
Pirjo Wilmi-Rokkanen kuului 1970-luvulla maailman naisneljännesmailerien kärkeen. Hänestä tuli KOK:n ensimmäinen naisjäsen 1981. Wilmi-Rokkanen jätti paikkansa 1999 vapaaehtoisesti järjestöä ravistelleen lahjusskandaalin yhteydessä.
Sotkamosta lähtöisin oleva Pirjo Wilmi-Rokkanen kuului 1970-luvulla maailman parhaisiin 400 metrin juoksijoihin. Hän saavutti Rooman EM-kisoissa 4×400 metrin viestissä hopeaa. Montrealin olympiakisojen 400 metrillä hän oli ajalla 50,56 neljäs ja hävisi pronssimitalin vain yhdellä sadasosalla. Prahan EM-kisoissa 1978 ja Moskovan olympiakisoissa 1980 Wilmi-Rokkanen sijoittui seitsemänneksi.
Pirjo Wilmi-Rokkasesta tuli 1981 yllättäen KOK:n ensimmäinen naisjäsen. Toinen KOK:n suomalaisjäsenistä, Paavo Honkajuuri, luopui paikastaan jäädessään eläkkeelle Rauma-Repola Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Puheenjohtaja Juan Antonio Samaranch antoi ymmärtää, että suomalaisen seuraajaehdokkaan läpimenomahdollisuudet olivat hyvät, jos Honkajuurella olisi esittää tehtävään nainen. Samaranchin tavoitteena oli saada naisia ja ylipäätään nuorempia jäseniä järjestöön. Honkajuuri päätyi suosittelemaan Pirjo Wilmi-Rokkasta. Suomalaispohdinnoissa olivat esillä myös Jane Erkko ja Marjatta Väänänen.
Samaranch tapasi aktiiviuransa täyttäneen Wilmi-Rokkasen Helsingissä toukokuussa 1981. KOK:n jäsen hänestä tuli saman vuoden lokakuussa Baden-Badenin istunnossa, jossa myös KOK:n venezuelalainen Flor Ivana-Fonseca vannoi jäsenvalansa. 31-vuotiaana Wilmi-Rokkasella ei ollut ennen valintaansa käytännössä lainkaan urheilujohtajakokemusta naisten yleisurheilujoukkueen kapteenina toimimisen lisäksi. Hän jäi melko näkymättömäksi jäseneksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Wilmi-Rokkanen ei esimerkiksi kuulunut KOK:n keskeisiin valiokuntiin. Suomessa hän oli 1983─1988 SUL:n varapuheenjohtaja.
Otsikoihin Wilmi-Rokkanen nousi tammikuussa 1999 KOK:n lahjusskandaalin yhteydessä. Sitä tutkittaessa kävi ilmi, että hänen entinen aviomiehensä Bjarne Häggman oli työskennellyt Salt Lake Cityn hakukomitealle. Hakuprosessin aikana Häggmanit olivat olleet vielä naimisissa.
Wilmi-Rokkanen kiisti rikkoneensa KOK:n sääntöjä tai tienneensä entisen puolisonsa työsuhteesta. Mediakohun seurauksena hän ilmoitti kuitenkin pian eroavansa. Yhtenä syynä nopeaan ratkaisuun oli meneillään ollut Helsingin 2006 talvikisojen hakukampanja. Wilmi-Rokkasen on arvioitu luopuneen paikastaan turhaan, sillä useimmat KOK:n sääntöjä rikkoneet jäsenet selvisivät varoituksella.
Liiteosio
Airi Pirjo Maritta Wilmi-Rokkanen (o.s. Wilmi, ent. Häggman) S 8.6.1951 Sotkamo. V asentaja Emil Wilmi ja ompelija Helmi Annikki Piipponen.
Ura. Ylioppilas 1970, Sotkamo; liikuntakasvatuksen kandidaatti, Jyväskylän yliopisto 1973; Espoonlahden yhteiskoulun tyttöjen liikunnanopettajana 1975─77; Espoon peruskoulun liikunnanopettajana 1977─84; Yrittäjäinvakuutus Fennian markkinointipäällikkö 1984─90; Haukilahden koulun ja lukion liikunnanopettaja 1990─92; Olarin koulun ja lukion liikunnanopettaja 1990─; Espoon areenan PR-päällikkö 1999.
Luottamustoimet. Suomen Urheiluliiton (SUL) pikajuoksukolmion jäsen 1975─80; SUL:n liittovaltuustossa 1975─80; SUL:n varapuheenjohtaja 1982─88; Suomen Olympiakomitean jäsen 1981─99; KOK:n jäsen 1981─99; Stadion-säätiön edustajiston jäsen 1980─81; Yleisurheilun MM-kisojen 1983 kisakylän emäntä; EM-kilpailuiden 94 järjestelytoimikunnan jäsen; Suomen Liikunnanopettajainliiton hallituksen jäsen 1993 ja 1997; Olympia 2006 –yhdistyksen hakukomiteassa 1998─99.
Ansiomerkit. Pro Urheilu -mitali 2006; SUL:n kultainen ansiomerkki; SUL:n Hakaurheilija; HKV:n kultainen ansiomerkki ja plaketti.
Tuotanto: –
Urheilusaavutukset. EM-hopeaa 4×400 m Rooma 1974; 4:s 400 m Montreal 1976; 7:s 400 m Moskova 1980; 7:s Praha 1978; 6:s 4×400 m Montreal 1976; 7:s 4×400 m München 1972; 8:s 4×400 m Ateena 1969; Universiadivoittaja 200 m ja 400 m 1975; SM-kultaa 200 metrillä 1972, 1976─78 ja 1980 ja 400 metrillä 1972, 1973, 1978─80; yksilöurheilijan kymmenen aikuisten Suomen mestaruutta ja lisäksi neljä viestimestaruutta, eri sarjoissa yhteensä 51 SM-mitalia; ennätykset: 100 m 11,72; 200 m 22,96; 400 m 50,56.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Kokkonen Jouko, Pyykkönen Teijo. Suomalainen urheilujohtaja itse asiasta kuultuna. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi no. 24. Liikuntatieteellinen Seura, Helsinki 2011; Martiskainen Seppo, Arponen Antti O., Björkman Ingmar, Hannus Matti, Salo Urho ja Vuorio Pentti. Suomi voittoon – kansa liikkumaan, SUL:n 100-vuotisjuhlajulkaisu. Yleisurheilun Tukisäätiö, Helsinki 2006; Tikander Vesa, Pirjo Häggman. Teoksessa Sadan vuoden olympiadi. Suomalaisen olympialiikkeen historia. Toim. Vesa Tikander, Ossi Viita. Suomen Olympiakomitea / WSOY, Helsinki 2007; Kuka kukin on, henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2005. Päätoim. Risto Rantala, päätoimittaja. Otava, Helsinki 2004.
Kirjoittaja(t): Jouko Kokkonen
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 2240 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry