Tulkki, Kaarlo (1890–k.)
Kansakoulunopettaja, urheilujohtaja
Kaarlo Tulkki teki merkittävän työn pohjoisen urheiluelämän eteen. Tulkki oli mukana tekemässä ratkaisevia siirtoja, kun Pohjois-Suomen SVUL:n piireissä tapahtui suuria muutoksia. SVUL:n vaiheista pohjoisessa on kirjoitettu teos ”Urheilupolkuja Peräpohjolassa”, joka on Tulkin käsialaa. Päivätöissä Tulkki toimi kansakoulunopettajana Kemissä. Tulkin kädenjälki näkyy edelleen pohjoisen Suomen kilpailutoiminnassa Ounasvaaran legendaaristen hiihtokilpailujen muodossa, joiden syntysanojen lausujana hän toimi. Ansiokkaasta elämäntyöstään Tulkki on saanut monia tunnustuksia, joista yksi on SVUL:n Länsi-Pohjan piirin aloitteesta myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Perä-Pohjolan urheilun eteen merkittävää työtä tehnyt Kaarlo Johannes Tulkki syntyi 2.9.1890 Kemin maalaiskunnassa Karihaarassa. Nuoruudessaan hän harrasti monia eri urheilulajeja. Parhaimmat saavutukset tulivat yleisurheilussa kolmiloikassa ja korkeushypyssä, joissa hän voitti piirin mestaruuksia. Lisäksi menestystä karttui pesäpallossa. Osoitukseksi urheiluosaamisestaan hän sai urheilukandidaatin arvon 1913. Samana vuonna hän päätti koulutaipaleensa Kajaanin seminaarissa valmistuen sieltä opettajaksi.
Tulkki työskenteli kansakoulunopettajana Kemin kaupungissa pitkään. Päivätyön lisäksi hän teki merkittävän elämäntyön urheilussa järjestötasolla. Hän oli merkittävässä asemassa, kun SVUL perusti uusia piirejä pohjoiseen Suomeen. SVUL:n Oulun piirissä käytiin keskustelua 1915 siitä, että pitäisikö piiri jakaa kahteen osaan. Lopulta urheilutoiminnan tehostamiseksi nähtiin parhaaksi, että piiri jaettaisiin kahtia ja perustettaisiin uusi Perä-Pohjolan piiri. Tulkki oli paikalla 25.3.1915 kokouksessa puheenjohtajana, jossa asiasta keskusteltiin ensimmäisen kerran. Hän oli myös Perä-Pohjolan piirin perustavassa kokouksessa 16.6.1915.
Uuden piirin perustamisen myötä toiminta tehostui. Perä-Pohjolan piiri keräsi paljon uusia jäsenseuroja SVUL:n piiriin. Karihaaran Karu oli yksi näistä seuroista, jota Tulkki oli perustamassa 1929. Hän toimi seuran puheenjohtajana 1929─1942. Tulkki jatkoi työskentelyään Perä-Pohjolan urheilun hyväksi toimien muun muassa piirin puheenjohtajana, poikaurheilun jaoston puheenjohtajana ja yleisurheilukurssista huolehtijana. Piiritoiminnan lisäksi Tulkki oli vaikuttamassa Kemin kaupungin lautakunnissa. Urheilulautakunnan puheenjohtajana hän toimi 1931 ja myöhemmin jäsenenä 1935─1937.
Perä-Pohjolan piiri vaihtoi nimensä Lapin piiriksi 1938. Ilmeisesti kaikkien mieleen uusi nimi ei ollut, sillä Kaarlo Tulkki on todennut johtokunnassa nimen vaihdoksesta seuraavaa: ”Oliko tähän aihetta, siitä oltiin eri mieltä”. Pohjois-Suomen urheilun tulevaisuus näytti hyvältä, kunnes syttyi toinen maailmansota. Urheilutoiminnan lamaantuminen oli tosiasia. Toiminnan elpyminen ankarasta sodasta kesti pitkään. Sodan aikana Lapin piirin päämaja jouduttiin siirtämään Rovaniemeltä Kemiin. Tämä aiheutti närästystä Rovaniemellä, koska päämaja oli sijainnut siellä jo 20-vuoden ajan. Piirin vuosikokouksessa 1945 pohdittiin urheilutoiminnan elvyttämiskeinoja.
Riidat piirin kotipaikasta ärtyivät niin kovaksi, että edessä oli uusi jako. Uuden piirin perustamisen tarkoituksena oli myös Lapin toiminnan tehostaminen ja täten muun muassa luoda enemmän työpaikkoja urheilun parissa. Virallinen vahvistus uudelle Länsi-Pohjan piirille saatiin 11.10.1947, ja toiminta alkoi heti seuraavan vuoden alusta. Tärkeitä henkilöitä Länsi-Pohjan piirin perustamisen kannalta oli kuulantyönnön olympiavoittaja Ville Pörhölä, Kaarlo Tulkki ja etenkin Eino Hulkko, joka oli ajanut jakoa vahvasti eteenpäin jo aiemmin. Tulkille myönnettiin 1952 Länsi-Pohjan piirin kunniajäsenyys.
Kaarlo Tulkin kädenjälki näkyy edelleen myös Pohjoisen urheilun kilpailutoiminnassa. Aikoinaan hän kirjoitti artikkelin Rovaniemi-lehteen, jonka mukaan Ounasvaaraan oli saatava talvikilpailut. Perustellun esityksen jälkeen Ounasvaarassa järjestettiin ensimmäiset talvikisat 1927. Kilpailujen syntysanojen lausuja oli itse paikalla seuraamassa kilpailuja.
Persoonaltaan Tulkkia on kuvailtu rauhalliseksi mieheksi, joka oli innostunut urheilusta. Pitkän ja ansiokkaan työn Pohjois-Suomen urheilun eteen tehnyt Kaarlo Tulkki tuotti elämänsä aikana myös kirjallista materiaalia. Merkittävin teos on hänen kirjoittamansa Urheilupolkuja Peräpohjolassa, joka julkaistiin 1960. Teos on historiallisesti merkittävä kertomus Pohjois-Suomen urheilun eri vaiheista. Työstään palkinnoksi hän on saanut useita tunnustuksia, joista mainittakoon Suomen Hiihtoliiton ansiomerkki, Suomen Nyrkkeilyliiton ansiomerkki sekä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Liiteosio
Kaarlo Johannes Tulkki S 2.9.1890 Kemin maalaiskunta. Kuolinvuodesta ja vanhemmista ei tietoja.
Ura. Valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1913; toimi kansakoulunopettajana Kemissä.
Luottamustoimet. Kemin maalaiskunnan kunnanvaltuuston jäsen 1929─30; Kemin kaupungin kaupunginvaltuuston jäsen 1931─33; Karihaaran Karun puheenjohtaja 1929─42; Kemin kaupungin urheilulautakunnan puheenjohtaja 1931; Valtionverolautakunnan puheenjohtaja 1944─52; SVUL:n Perä-Pohjolan, Lapin ja Länsi-Pohjan piirien perustajajäsen. Toiminut useita kertoja piirien puheenjohtajana.
Ansiomerkit. Suomen Hiihtoliiton ansiomerkki 1939; Suomen Nyrkkeilyliiton ansiomerkki 1939; SVUL:n kultainen ansiomerkki 1949; SVUL:n Länsi-Pohjan piirin kunniajäsen; Karihaaran Karun kultainen ansiomerkki 1954; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Tuotanto. Urheilupolkuja Peräpohjolassa. SVUL:n Peräpohjolan, Lapin ja Länsi-Pohjan piirin historia. Seinäjoen kirjapaino. Seinäjoki 1960.
Urheilusaavutukset. Piirimestaruuksia yleisurheilussa; Urheilukandidaatin arvo 1913.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Tulkki Kaarlo. Urheilupolkuja Peräpohjolassa. SVUL:n Peräpohjolan, Lapin ja Länsi-Pohjan piirin historia. Seinäjoen kirjapaino. Seinäjoki 1960.
Kirjoittaja(t): Ville Kallinen
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 3950 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry