Suvanto, Olavi (1910–1963)
Toimitusjohtaja, Työväen Urheiluliiton puheenjohtaja
Aktiivisena urheilumiehenä Olavi Suvanto harrasti nuoruudessaan urheilun kirjon laajasti läpi. Parhaimmat meriitit hän saavutti uinnin, voimistelun ja pesäpallon parissa voittaen TUL:n mestaruuksia. Etenkin pesäpallomiehenä tunnettu Suvanto toimi myös tuomarina ja valmentajana eri urheilulajeissa. Liittotasolla Suvanto toimi TUL:n puheenjohtajana ja eri lajijaostojen puheenjohtajana. Luottamustehtävistä tärkeimpiä olivat Helsingin olympialaisten huoltojohdosta vastaaminen ja Valtion Urheilulautakunnan varapuheenjohtajuus. Päivätöissä hän toimi Oy Veikkaustoimisto Ab:n toimitusjohtajana. Ansiokkaasta työstään hänelle on myönnetty Suomen Olympiakomitean aloitteesta Suomen urheilu- ja liikuntakulttuurin kultainen ansioristi.
Olavi Suvanto syntyi Helsingissä 22.5.1910. Nuoruudessaan hän harjoitti urheilua erittäin monipuolisesti. Kilpauintia Suvanto harrasti aktiivisesti vuosina 1924─1947. Uinti-uransa aikana Suvanto menestyi parhaiten rintauinnissa. Vesiurheilun parissa kenties merkittävimmät saavutukset Suvannolla olivat TUL:n nuorten mestaruudet 200 metrin rintauinnissa 1926─1927. Mestaruuksien lisäksi Suvanto kiipesi palkintopallille TUL:n mestaruuskilpailuissa pokkaamaan muita himmeämpiä mitaleita rintauinnissa. Uinnin ohella harrastuksiin kuuluivat myös uimahypyt. Seuratasolla hän edusti Helsingin Työväen Uimareita ja Helsingin Jyryä.
Uintiharrastuksen lisäksi Suvanto urheili mielellään myös kuivalla maalla. Voimistelun parissa hän nappasi TUL:n nuorten mestaruuden 1926. Lähes kymmenen vuotta voimistelua harrastanut Suvanto voitti myös piirin mestaruuksia. Voimistelun ohella yksilölajeista harrastuksiin kuuluivat hiihto, mäenlasku ja paini. Kyseisissä lajeissa Suvanto kilpaili aktiivisesti piirikunnallisella ja kansallisella tasolla 1930-luvulla.
Joukkuepeleissä Suvanto totuttiin näkemään pesäpallon tai jääpallon parissa. Molemmissa lajeissa hän edusti Työväen Maila-Poikia. Mainittakoon että Suvanto oli mukana Työväen Maila-Poikien perustamiskokouksessa, ja toimi myöhemmin muun muassa seuran puheenjohtajana. Jääpallossa hän pelasi seitsemän vuoden ajan piirin mestaruussarjoissa. Pesäpallossa menestys oli parempaa, sillä Suvanto voitti TUL:n mestaruuden. Kansallispeliämme hän pelasi 15 vuoden ajan.
Intohimoinen urheilumies Suvanto osallistui muutenkin urheilutoimintaan, kuin pelkkänä urheilijana. Hän työskenteli Työväen Maila-Poikien edustusjoukkueen valmentajana 1934─1937. Valmentamisen lisäksi Suvanto toimi eri lajien tuomarina. Ensimmäisen luokan tuomarikoulutus häneltä löytyy pesäpallosta, koripallosta, käsipallosta ja painista. Tuomaritehtävissä Suvanto nähtiin vuosikymmenien ajan. Painissa hän tuomitsi muun muassa useita olympiakarsintoja ja maaotteluita.
Olavi Suvanto työskenteli useissa tärkeissä tehtävissä seuratasolla. Työväen Maila-Poikien lisäksi Suvanto toimi Helsingin Työväen Uimareiden puheenjohtajana. Myös järjestötasolla Suvannolle riitti tekemistä. Työväen Urheiluliitossa hän oli monien lajijaostojen puheenjohtajana. Merkittävin tehtävä oli TUL:n puheenjohtajuus 1945─1951. Suvannon puheenjohtajuuskauden aikana Työväen Urheiluliittoa ravistelivat valtavat sisäiset riidat. Kiivasta keskustelua aiheutti muun muassa SVUL:oon liittyminen ja yhteisen valtakunnanliiton perustaminen. Osittain poliittisista syistä Suvannon kausi puheenjohtajana päättyi 1951, kun Väinö Leskinen valittiin uudeksi puheenjohtajaksi.
TUL:n puheenjohtajuuskauden aikana Suvannolla oli monta rautaa tulessa. Tärkeä tehtävä oli toimiminen Valtion Urheilulautakunnan varapuheenjohtajana 1945─1950. Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan varapuheenjohtajana Suvanto työskenteli 1945─1951. Suvanto hoiti Suomen Olympiakomitean puheenjohtajan virkaa muutaman kuukauden ajan 1950─1951. Helsingin olympialaisten järjestelyissä Suvannolle uskottiin tärkeitä tehtäviä, joista hän suoriutui erittäin hyvin. Hänen tehtäviinsä kuuluivat muun muassa Helsingin kilpailuiden työvaliokunnan varapuheenjohtajuus ja vaativa huoltojohto. Lisäksi Suvanto toimi Suomen olympiajoukkueen apulaisjohtajana Lontoossa 1948.
Ansiotöissä Suvanto työskenteli Oy Veikkaustoimisto Ab:n toimitusjohtajana 1946 alkaen. Saman firman luottamustehtäviä hän hoiti jo sotavuosien aikaan. Töiden ohella Suvanto teki paljon kirjallista työtä, toimien muun muassa Veikkaaja lehden päätoimittajana. Lisäksi Suvanto tunnettiin vakinaisena pakinoitsijana TUL:n lehdissä. Etenkin pesäpallosta Suvannolla oli paljon sanottavaa, jonka pelejä hän mielellään myös selosti.
Työväen Urheiluliiton yhtenä keskeisimmästä henkilöistä Olavi Suvanto ansaitsee valtavan kiitoksen. Useita tärkeitä luottamustehtäviä hoitanut Suvanto näytti omalla toiminnallaan hienoa esimerkkiä muille. Suomen Olympiakomitean aloitteesta Olavi Suvannolle myönnettiin Suomen urheilu- ja liikuntakulttuuriin kultainen ansioristi. Muita kunnianosoituksia ovat muun muassa Työväen Urheiluliiton ansiomerkki ja Svenska Korporation Idrottsförbundet’in ansiomerkki. Olavi Suvanto kuoli 18.4.1963 Helsingissä.
Liiteosio
Olavi Wilhelm Suvanto S 22.5.1910 Helsinki, K 18.4.1963 Helsinki.
Ura. Veikkaaja lehden päätoimittaja 1942─ ;Oy Veikkaustoimisto Ab:n toimitusjohtaja 1946─.
Luottamustoimet. Työväen Maila-Pojat ry puheenjohtaja 1935─37; Helsingin Työväen Uimareiden puheenjohtaja 1953─; Suomen Uimaliiton varapuheenjohtaja; Työväen Urheiluliiton puheenjohtaja 1945─51; Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan varapuheenjohtaja 1945─51; XV Olympia Helsinki 1952 ry Huoltojohtaja 1950─52; Valtion Urheilulautakunnan varapuheenjohtaja 1945─50; Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja 1950─51; Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtaja 1946─56.
Ansiomerkit. Medaillés de l´ Education Physique et des Sports d’Or 1948; Työväen Urheiluliiton ansiomerkki 1949; Svenska Korporation Idrottsförbundet ansiomerkki; Riddare av Kung. Vasa Orden 1. klass 1952; Suomen Olympia ansioristi 1. luokka 1952; Confederacion Argentina de Deportes, Comite Olympico Argentino 1952; Suomen urheilu- ja liikuntakulttuurin kultainen ansioristi.
Tuotanto. TUL:n lehtiin pakinoita 1935─45; Pesäpalloa ja seuratoimintaa koskevia osia teoksessa Työväen Urheiluliiton toimitsijaopas 1937; Työväen Urheiluliiton periaateohjelma 1946.
Urheilusaavutukset. TUL:n nuorten mestari 200 metrin rintauinnissa 1926─27; TUL:n nuorten mestari voimistelussa 1926; TUL:n mestaruus pesäpallossa.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Hentilä, Seppo. Suomen työläisurheilun historia 1, Työväen Urheiluliitto 1919─1944. Karisto, Hämeenlinna 1982; Hentilä, Seppo. Suomen työläisurheilun historia 2, Työväen Urheiluliitto 1944─1959. Karisto, Hämeenlinna 1984; Hentilä, Seppo. Suomen työläisurheilun historia 3, Työväen Urheiluliitto 1959─1979. Karisto, Hämeenlinna 1987; Sjöblom Kenth, Viita Ossi, Kokkonen Jouko, Laine Leena, Kanerva Juha, Itkonen Hannu ja Siukonen Markku, Sadan vuoden olympiadi, suomalaisen olympialiikkeen historia. WSOY, Helsinki 2007.
Kirjoittaja(t): Ville Kallinen
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 4234 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry