Sevón, Enzio ”Kim” (1906–1998)
Urheilutoimittaja, Urheilutoimittajain Liiton kunniapuheenjohtaja
Enzio Sevón muistetaan Hufvudstadsbladetin urheiluosaston pitkäaikaisena päällikkönä ja Yleisradion ruotsinkielisten urheiluohjelmien eloisana ja huumorintajuisena toimittajana. Sevón oli mukana monissa urheilukirjoissa tekijänä, toimittajana ja kääntäjänä etenkin ruotsinkielisellä puolella. Lisäksi hän raportoi olympiakisoista paikanpäältä lähes 40 vuoden ajan (1936─1972). Hän käytti toisinaan nimimerkkiä Kim Sevón. Enzio Sevónille on myönnetty ansioistaan Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Enzio Sevón syntyi 11. elokuuta 1906 Helsingissä. Etunimi on suomalaisittain merkillinen, mutta nimellä on oma tarinansa. Hänen isänsä oli hyvin suomenmielinen, joten alun perin poika kastettiin nimellä Ensi. Äiti oli kuitenkin enemmän kansainvälisesti suuntautunut, joten ilmeisesti äitinsä vaikutuksesta Sevón muutti nimensä italialaiseksi Enzioksi. Sevón joutui kokemaan myös elämän nurjan puolen hyvin nuorena: lapsuuden katkaisi 1918 syttynyt sisällissota, johon 11-vuotias Enzio Sevón otti osaa saaden myöhemmin Vapaussodan muistomitalin.
Sevón harrasti nuorena urheilua ja oli jo varhain kiinnostunut yhdistystoiminnasta. Hän oli esimerkiksi Grankulla IFK:n perustajajäseniä 1925. Vuodesta 1929 hän oli Helsingin IFK:n hallituksessa, sihteerinä 1930─1934, ja toimitti HIFK:n jäsenlehteä Helsingfors Kamratenia (1930─1947).
Varsinainen työura oli kuitenkin odottamassa muualla. Sevón oli valmistunut diplomiekonomiksi 1927 ja paria vuotta myöhemmin hän oli töissä vakuutusyhtiössä nimeltä Finlands Assurans (1929─1933), mistä hän siirtyi lyhyeksi aikaa vakuutusyhtiö Saimaan palvelukseen (1933─1935) toimien tämän työvaiheensa lopussa myös varatoimitusjohtajana.
Sevón oli satunnaisesti avustanut Hufvudstadsbladetia, mutta vasta 1934 hänet kiinnitettiin vakituisesti lehteen. Urheilutoimittamisen jännittävä maailma vei Sevónin mennessään, vaikka hänelle oli ollut avautumassa ura vakuutusmaailmassakin. Sevón toimi lähes kaksi vuosikymmentä Hufvudstadsbladetin urheiluosaston päällikkönä 1935 lähtien. Hän teki siinä ohessa myös radiotöitä, kunnes Yleisradiosta pyydettiin Sevónia tulemaan Helsingin 1952 olympiakisojen alla ruotsinkielisen urheilutoimitukseen. Siirron tausta on mielenkiintoinen. Sevón oli pyytänyt palkankorotusta Hufvudstadsbladetissa, mutta ei saanut tahtoaan läpi. Sitten Yleisradion pääjohtaja Einar Sundström soitti rekrytointimielessä ja kysyi palkkatoivomusta. Sevón sanoi saman summan, jota hän oli toivonut Hufvudstadsbladetista – Yle suostui ja asia ratkesi siihen. Vuodesta 1958 alkaen Sevón toimi Ylen ruotsinkielisen selostusosaston päällikkönä vuoteen 1965 asti. Viimeiset työvuotensa (1965─1972) hän toimi erikoistoimittajana.
Sevón perusti muiden töidensä ohessa Hufvudstadsbladetin suojissa ruotsinkielisen urheiluaikakauslehti Sport-Pressenin. Hän toimi sen toimitusjohtajana 1946─1952 ja päätoimittajana 1952─1972. Sevón teki myös esimerkiksi 14 olympiamatkaa Garmisch-Partenkirchenistä 1936 lähtien, kun mukaan lasketaan myös Tukholmassa 1956 erikseen järjestetyt Melbournen olympiakisojen ratsastuskilpailut.
Oman aikansa selostajalegenda Enzio Sevón on jäänyt hyvän ystävänsä Pekka Tiilikaisen ja tämän nuoremman kollegan Paavo Noposen varjoon. Aivan turhaan. Tämä paitsioon joutuminen johtuu siitä, että Sevón vaikutti voimakkaasti ruotsinkielisessä ympäristössä. Hänen asemastaan suomalaisessa urheilujournalismissa kertovat kuitenkin pitkä puheenjohtajuus Urheilutoimittajain Liitossa (1946─1954) ja merkittävä panos kansainvälisessä urheilutoimittajien liitossa AIPS:ssa. Hän oli AIPS:n hallituksessa 1952─1959 ja osallistui kaksi kertaa AIPS:n kongressiin, 1951 Roomassa ja 1952 Helsingissä. Enzio Sevónista tuli Urheilutoimittajain Liiton kunniapuheenjohtaja 1955. Hän oli muistitiedon mukaan ollut paikalla myös silloin, kun liitto perustettiin 1931, tuolloin nimellä Urheilutoimittajien Kerho.
Sevónin kausi Urheilutoimittajain Kerhon johdossa oli vauhdikas. Silloin aloitettiin jatkuvasti kovasti keskustelua aiheuttanut Vuoden Urheilijan valitseminen (1947), ja 1948 olympiakisoista lähtien Urheilutoimittajain Kerho alkoi tehdä yhteistyötä olympiakomitean kanssa toimittajien akkreditointiasioissa. Kerho otti 1951 nykyisin käytössä olevan nimen Urheilutoimittajain Liitto ja samana vuonna se liittyi kansainväliseen urheilutoimittajaliittoon (AIPS). Kyseessä oli liiton 20-vuotisjuhlavuosi, jolloin uudistettiin sääntöjä ja julkaistiin yhdistyksen ensimmäinen julkaisu, ”Urheiluneekerien Juhlakäristys”.
Enzio Sevón loi aktiivisesti kansainvälisiä kontakteja. Hän toimi Svenska Dagbladetin (1935─1938) ja Dagens Nyheterin (1938─1972) urheilukirjeenvaihtajana. Urheilutoimittajana kansainvälisyyteen kasvamisesta oli paljon hyötyä. Sevón teki runsaasti työmatkoja yhdessä Pekka Tiilikaisen kanssa ja oli kaksikosta nimenomaan se, joka pystyi käytännön asiat kielitaitonsa avulla hoitamaan. Yhteisillä matkoilla ystävyys syntyi ehkä samankaltaisen taustankin kautta: myös Sevón oli ollut mukana jatkosodassa puolustusvoimien radioreportterina, ja kuten Tiilikainen, joskus tiukoissakin paikoissa.
Toisaalta kotimaan ja lähiseudun asiat olivat Sevónille edelleen tärkeitä. Sotien jälkeen hän oli Svenska Central Idrottsförbundin (CIF) sihteeri 1946─1951. Hän vaikutti Olympiakomitean valtuuskunnassa 1946-1965. Hän oli lisäksi Finlands Svenska Skidförbundetin puheenjohtaja 1952─1956 muun muassa sen vuoksi, että hänen kotikaupunkiinsa Kauniaisiin oli rakennettu laskettelumäki jo 1930-luvun puolivälissä. Sevónin toinen vaimo oli kotoisin Kokkolasta, joten perheen kesäpaikkakin oli siellä sotavuosista lähtien. Se selittää, että Sevón kirjoitteli paikallisessa Österbottens Tidningissä kolumneja vielä vanhalla iälläkin.
Kielitaitoinen Sevón teki ahkerasti toimitus- ja käännöstöitä. Lisäksi hän kirjoitti tai toimitti urheiluhistoriikkejä, joista ehkä tärkeimpänä voi mainita teoksen Finlands Svenska idrottsförbund 1912-1962. Hän teki myös Svenska Finlands Skolidrottsförbundin, Nylands-Åbolands Idrottin, Finlands Svenska Skidförbundin ja Gamlakarlebysspelenin historiateokset. Sevónin luonnetta kuvaa hänen omaelämäkerrallisen muistelmateoksensa nimi ”Optimist och Kosmopolit” (1986). Hänen merkittävin teoksensa on kuitenkin ”33 tähteä urheilijoina ja ihmisinä” (1947), jossa esitellään 1930- ja 1940-luvuilla urheilleita eri lajien suomalaisia urheilusankareita.
Sevón oli myös aktiivinen teatterin harrastaja ja liikkui urheilun ulkopuolella monesti muutenkin: hän oli esimerkiksi selostamassa Englannin kuningattaren kruunajaisia 1952. Luonteeltaan sosiaalinen Sevón teki lisäksi kiertueita George de Godzinskyn kanssa: Enzio juonsi ja de Godzinsky soitti pianoa. Sevón oli ystävien kesken Kim tai ”Kimmen”. Hänen Cay-tyttärensä kertoi Urheilutoimittajain Liiton 80-vuotisjuhlalehdessä, että kutsumanimi tuli Rudyard Kiplingin romaanin mukaan.
Enzio Sevón oli kunnianhimoinen ja teki paljon taustatyötä. Hän opetteli lausumaan nimet oikein ja hän pyrki selostuksissaan aina siihen, että kuulijat saavat jotain itselleen. Urheilumiehenä Sevón piti hyvää huolta kunnostaan. Se saattoi auttaa silloinkin, kun hän vielä 88-vuotiaana onnistui toipumaan saamastaan vatsa-aortan repeämästä ja sai elää kolme vuotta tämän jälkeen.
Liiteosio
Enzio Arvid Rafael (Kim) Sevón S 11.8.1906 Helsinki, K 31.3.1998 Kauniainen. V Anton Sevón ja Ester Hoffström.
Ura. Diplomiekonomi 1927. Vakuutusyhtiö Finlands Assuransin palveluksessa 1929─33; vakuutusyhtiö Saimaan palveluksessa 1933─35, myös varatoimitusjohtajana; Hufvudstadsbladetin avustaja, vakituinen toimittaja 1934─52, urheiluosaston päällikkö 1935─52; Svenska Dagbladetin urheilukirjeenvaihtaja 1935─38; Dagens Nyheterin urheilukirjeenvaihtaja 1938─72; Sport-Pressenin perustaja 1945, toimitusjohtaja 1946─52, päätoimittajana 1952─72; Yleisradion avustaja, YLE:n ruotsinkielisessä urheilutoimituksessa 1952─72, ruotsinkielisen selostusosaston päällikkönä 1958─65, erikoistoimittajana 1965─72.
Enzio Sevónin työmatkat olympiakisoihin: Garmisch-Partenkirchen 1936, Berliini 1936, St. Moritz 1948, Lontoo 1948, Oslo 1952, Helsinki 1952, Cortina 1956, Tukholma (ratsastus) 1956, Melbourne 1956, Squaw Valley 1960, Rooma 1960, Innsbruck 1964, Tokio 1964, München 1972.
Luottamustoimet. AIPS:n (kansainvälisen urheilutoimittajien liiton hallituksessa) 1952─59, osallistui kaksi kertaa AIPS:n kongressiin (1951 Roomassa ja 1952 Helsingissä).
Urheilutoimittajain Liiton perustajia 1931 (muistitiedon mukaan); Urheilutoimittajain Liiton puheenjohtaja 1946─54; Svenska Central Idrottsförbundin (CIF) sihteeri 1946─51; Olympiakomitean valtuuskunnassa 1946─65; Finlands Svenska Skidförbundin puheenjohtaja 1952─56.
Grankulla IFK:n perustajia 1925; Helsingin IFK:n hallituksessa 1929, sihteeri 1930─34, toimitti HIFK:n jäsenlehteä Helsingfors Kamraten 1930─47.
Ansiomerkit. Urheilutoimittajain Liiton kunniapuheenjohtaja 1955. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi; Suomen olympialainen 2. luokan ansioristi. Kahdesti 4. luokan Vapaudenristi (FrK 4).
Tuotanto. 33 tähteä urheilijoina ja ihmisinä, Kolmekymmentäkolme tähteä urheilijoina ja ihmisinä (1947).
Toimittanut vuosikirjat: Vuosi [19]71…78 (Stig Häggblomin kanssa, ─78 et al.) (1971─78).
På svenska: 33 stjärnor som idrottsmän och människor (1947); Idrottslivet i Finland (1966); Svenska Finlands skolidrottsförbund r.f. 1926-1976 (1976); Nylands-Åbolands idrott – NÅID, 60-årshistorik (1979); Finlands Svenska Skidförbund 1921─1981 (1982).
Redigerad: Svenska Finlands idrottsförbund 1912─1962, Jubileumspublikation utgiven till 50-årsjubileet (1962).
Oversättning: Jukola Martti. Suomi urheilee (1947); Jukola Martti. Urheileva Suomi (1952); Karhunen Joppe. Marskalkens flygande riddare (1958); Paasivirta Juhani. Finland och de olympiska spelen i Stockholm, Diplomatin bakon kulisserna (1963).
Sammanställt: Odd Fellowlogen nr 5. Grankulla 1955─1980 (1980).
På namnet av Kim Sevón: GIF (Gamlakarleby idrottsförening) 1906─1976, toimittanut Kim Sevon (1976); Gamlakarlebyspelen 1928─1982, redigerad av Kim Sevón 1983); Optimist och kosmopolit (1986).
Urheilusaavutukset: –
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Virtapohja Kalle. Optimisti ja kosmopoliitti Enzio Sevón, Fair Play 3/2011.
Kirjoittaja(t): Kalle Virtapohja
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 6680 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry