Säännöt
SUOMEN URHEILUHISTORIALLINEN SEURA
§ 1
Seuran nimi on Suomen urheiluhistoriallinen seura ry, Finlands idrottshistoriska förening rf. Epävirallisesti voidaan käyttää englanninkielistä nimeä Finnish Society for Sports History.
§ 2
Seuran toiminta-alueena on koko maa, kotipaikkana Helsinki ja kokouskielenä suomi.
§ 3
Seuran tarkoituksena on koota yhteen liikuntakulttuurin historiasta kiinnostuneita, edistää liikuntakulttuuriin liittyvää historiallista tutkimusta, toimintaa ja keskustelua Suomessa järjestämällä tiedotustilaisuuksia ja seminaareja sekä julkaisemalla ja jakamalla tietoa tehdyistä ja tekeillä olevista tutkimuksista. Seura pyrkii luomaan ja ylläpitämään yhteyksiä muiden maiden vastaaviin yhdistyksiin, tutkijoihin ja tutkimuslaitoksiin.
§ 4
Seuran jäseneksi voivat tulla kaikki liikuntahistoriasta kiinnostuneet, sekä yksityiset henkilöt että oikeuskelpoiset yhteisöt, joilla kullakin äänestystilanteessa on yksi ääni. Seuran hallitus hyväksyy jäsenet. Seura voi myös kutsua kunniajäseniä.
§ 5
Seura kantaa jäseniltään jäsenmaksua, jonka suuruus määrätään vuosikokouksessa kutakin toimintavuotta varten. Kunniajäseniltä ei kanneta jäsenmaksua. Yhdistys voi myös vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.
§ 6
Seuran toimintavuosi alkaa vuosikokouksella, joka on pidettävä ennen huhtikuun 1. päivää joka vuosi, ja päättyy seuraavaan vuosikokoukseen. Tarpeen mukaan voidaan pitää myös muita kokouksia. Seuran tilit pidetään kalenterivuosittain.
§ 7
Seuran toiminnasta vastaa sen hallitus, joka valitaan vuosikokouksessa. Hallitus koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, sihteeristä, rahastonhoitajasta sekä vähintään neljästä, korkeintaan kahdeksasta muusta jäsenestä. Hallituksen puheenjohtaja toimii samalla seuran puheenjohtajana. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä sen jäsentä on läsnä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, aina kaksi yhdessä. Hallitus voi avukseen valita valmistelu- ja toimeenpanotehtäviä varten työvaliokunnan ja nimittää sen jäsenet, sekä tarpeen mukaan perustaa muita valiokuntia.
§ 8
Vuosikokous valitsee myös kaksi tilintarkastajaa varamiehineen, jotka tarkastavat seuran tilit ja esittävät niistä lausunnon seuraavalle vuosikokoukselle, joka taas päättää hallituksen tili- ja vastuuvapaudesta. Tilit on jätettävä tilintarkastajalle vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa niistä lausunto vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
§ 9
Seuran kokouksesta on ilmoitettava jäsenille kirjeitse ainakin kaksi viikkoa etukäteen. Jäsenillä on oikeus esittää sääntöjen muutosta, kunniajäsenen valitsemista, seuran purkamista tai muita seuran toimintaan liittyviä kysymyksiä jos tästä on ilmoitettu hallitukselle vähintään viikkoa ennen vuosikokousta. Jos vähintään kolmasosa läsnä olevista sitä haluaa, voidaan käsittelyyn ottaa myös muukin kuin ilmoituksessa mainittu asia YhdL:n 23 & 24 § huomioon ottaen. Päätöksen tekoon riittää yksinkertainen ääntenenemmistö, lukuun ottamatta sääntömuutoksia tai seuran purkamista, jotka voidaan tehdä ainoastaan, jos siitä vähintään 2/3 ääntenenemmistöllä päätetään kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toisen on oltava vuosikokous.
§ 10
Vuosikokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat
– hallituksen vuosikertomus
– tilinpäätöksen vahvistaminen
– tilintarkastajien kertomus
– tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle
– puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan sekä vähintään neljän, korkeintaan kahdeksan muun jäsenen vaalit
– tilintarkastajien ja heidän varamiestensä vaalit
– jäsenmaksun suuruus seuraavalle toimintavuodelle
– vuosikokouksen pöytäkirjan kahden tarkastajan vaalit
– muut hallituksen tai jäsenien esittämät asiat
§ 11
Seuran purkautuessa käytetään varat seuran tarkoituksen edistämiseen.