Kokkola, Veikko (1911–1974)
Kansanedustaja, kaupunkineuvos
Kansanedustajana tunnettu Veikko Kokkola oli tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa. Omalla urheilu-urallaan hän kilpaili uinnin ja hiihdon parissa. Elämä urheilun maailmassa jatkui muun muassa Työväen Urheiluliitossa monissa eri tehtävissä. Päivätöissä Kokkola toimi pitkään Kotkan kaupunginkamreerina, ja sen jälkeen kaupunginjohtajana. Kokkolalle myönnettiin kaupunkineuvoksen arvonimi 1972. Sosiaalidemokraattien kansanedustajana Kokkola työskenteli lähes 20 vuoden ajan. Hän oli myös sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Kiitokseksi toiminnastaan Kokkolalle on myönnetty TUL:n Kymenlaakson piiri ry:n aloitteesta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Veikko Kokkola syntyi 2.1.1911 Kotkassa. Hänen vanhempansa olivat työmies Juhana Kokkola ja Hilma Sofia Petman. Ahkerana urheilun järjestötason toimijana tunnettu Kokkola, harrasti nuoruudessaan mielellään eri urheilulajeja. Vesi oli Kokkolalle mieluinen elementti. Nuoruudessaan hän suoritti uimamaisterin tutkinnon ja osallistui uinnissa TUL:n ja TUL:n Kymenlaakson piirin mestaruuskilpailuihin. Uinnin ohella hän osallistui hiihtokilpailuihin.
Koulutaival alkoi Kotkasta kansakoulusta. Matka jatkui kauppakouluun, josta Kokkola valmistui 1930. Opiskelut eivät loppuneet kauppakouluun, sillä Kokkola suoritti vielä Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osuuskauppakoulun 1937.
Työuransa Kokkola aloitti opiskelujen ohella työskennellen ensimmäiseksi Kulutusosuuskuntien keskusliittolaisten osuusliikkeiden konttoristina ja myymälänhoitajana 1932─1935. Samoihin aikoihin hän toimi seuransa Kotkan Kisailijat ry:n puheenjohtajana, sihteerinä ja johtokunnan jäsenenä 1933─1955. Lisäksi Kokkola työskenteli Työväen Urheiluliiton Kymenlaakson piirin piirisihteerinä 1933─1935.
Ansiotyöt jatkuivat Kotkan kaupungin kansakoulujen taloudenhoitajana ja johtokunnan sihteerinä 1938─1945. Kokkola aloitti 1945 Kotkan kaupunginkamreerina, jossa virassa hän toimi 22 vuoden ajan. Tehtävät kansakoulujen johtokunnassa saivat jatkoa, kun Kokkolasta tuli puheenjohtaja 1946. Tärkeitä 1940-luvun järjestötason tehtäviä hänellä olivat muun muassa rakennus- ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajuus 1943─1945 ja kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajuus 1944─1948.
Sosiaalidemokraattien kansanedustajaksi Veikko Kokkola valittiin 1951 ja eduskunnassa hänellä olikin lukematon määrä tehtäviä eri toimielimissä; esimerkkeinä mainittakoon verovaliokunnan puheenjohtajuus 1961, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuus 1966 ja toiminta puhemiehistön ensimmäisenä varapuhemiehenä 1966─1969.
Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmässä Veikko Kokkola oli puheenjohtajana. Yksi hänen merkittävimmistä teoistaan eduskunnassa oli toimia ansioeläkelain lakialoitteen ensimmäisenä allekirjoittajana. Ansioeläkelaki hyväksyttiin eduskuntakäsittelyssä kesäkuussa 1961. Kokkola toimi kansanedustajana aina vuoteen 1970.
Kansanedustajan tehtävien ohella Kokkola toimi Kotkan kaupunginjohtajana 1967─1972. Kaupunkineuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1972, jolloin hän siirtyi eläkkeelle pitkältä ja menestyksekkäältä työuraltaan. Kokkolalla oli lukemattomia eri tehtäviä elämänsä aikana. Kaupunginjohtajana ja kansanedustajana toimimisen ohella Kokkola muistetaan muun muassa Neste Oy:n, Rikkihappo Oy:n ja Kansaneläkelaitoksen tilintarkastajana.
Urheilun kannattajana Veikko Kokkola oli aktiivisesti mukana Työväen Urheiluliiton toiminnassa. Hän kuului TUL:n Kymenlaakson piirin piiritoimikuntaan 21 vuotta, joista 11 vuotta puheenjohtajana. Lisäksi Kokkola oli TUL:n liittotoimikunnan jäsen 1951─1955. Hänellä oli tehtäviä myös joukkueenjohtajana Antwerpenin työläisolympialaisissa 1937 ja koripallon EM-kilpailuissa Moskovassa 1953. Mainittakoon vielä, että Kokkola oli myös Eduskunnan Urheilukerhon varapuheenjohtaja 1951─1953.
Veikko Kokkolaa on kuvailtu käytännönläheiseksi johtajapersoonaksi. Ansiokas päivätyö urheilullisella ja yhteiskunnallisella alalla on tuonut hänelle monia hienoja kunnianosoituksia. Näistä mainittakoon Työväen Urheiluliiton ansiomerkki ja Kotkan Kisailijat ry:n kultainen ansiomerkki. Lisäksi TUL:n Kymenlaakson piiri ry:n aloitteesta Kokkolalle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi. Veikko Kokkola kuoli 19. helmikuuta 1974.
Liiteosio
Veikko Johan Kokkola S 2.1.1911 Kotka, K 19.2.1974 Kotka. V Työmies Juhana Kokkola ja Hilma Josefina Petman.
Ura. Kotkan kansakoulu; Kotkan kauppakoulu 1930; Kotkan Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osuuskauppakoulu 1937. Kulutusosuuskuntien keskusliittolaisten osuusliikkeiden konttoristi ja myymälänhoitaja 1932─35; Kotkan kaupungin kansakoulujen taloudenhoitaja ja johtokunnan sihteeri 1938─45; Kotkan kaupunginkamreeri 1945─67; Kotkan Kaupunginjohtaja 1967─72. Kansanedustaja 1951─70.
Luottamustoimet. Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies 1966─69; Eduskunnan Verovaliokunnan puheenjohtaja 1961; Eduskunnan Ulkoasiainkunnan puheenjohtaja 1966; presidentin valitsijamies 1950, 1956 ja 1968; Kansaneläkelaitoksen tilintarkastaja 1951─; Neste Oy:n tilintarkastaja 1956─; Rikkihappo Oy:n tilintarkastaja.
TUL:n järjestövaliokunnan puheenjohtaja 1953─55; TUL:n liittotoimikunnan jäsen 1951─55; Eduskunnan Urheilukerhon varapuheenjohtaja 1951─53; joukkueenjohtaja Antwerpenin työläisolympialaisissa 1937; joukkueenjohtaja ASKÖ:n liittojuhlassa Wienissä 1951; joukkueenjohtaja koripallon EM-kilpailuissa Moskovassa 1953; Kotkan Kisailijat ry:n puheenjohtajana, sihteerinä ja johtokunnan jäsenenä 1933─55.
Ansiomerkit. Työväen Urheiluliiton ansiomerkki; Kotkan Kisailijat ry:n kultainen ansiomerkki; Vapaan Huollon ansiomitali; Talvisodan muistomitali; I:n ja II:n luokan vapauden mitalit; IV:n luokan vapaudenristi miekkojen kera; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi. Kaupunkineuvos 1972.
Tuotanto. Lex Kokkola. Työntekijäin eläkelaki vanhuuden ja työkyvyttömyyden turvaksi. Sos.-dem. puolue, Helsinki 1961.
Urheilusaavutukset. Uimamaisterin tutkinto; kilpaillut TUL:n uinnin mestaruuskilpailuissa.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Eduskunnan edustajamatrikkeli:
www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=910773&{kieli}=su&{haku}=kaikki
www.etla.fi/files/2637_elakevalta_suomessa.pdf
Kirjoittaja(t): Ville Kallinen
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 3542 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry