Kleemola, Kauno (1906–1965)
Urheilujohtaja, maanviljelysneuvos, ministeri, eduskunnan puhemies, agronomi
Kauno Kleemola toimi Keski-Pohjanmaan piirin, SVUL:n (Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton) ja koko Suomen urheilun edistämiseksi pitkän uransa aikana ja sai toiminnastaan jakamattoman tunnustuksen. Hänen roolinsa oli ratkaiseva Keski-Pohjanmaan urheilun kohottamisessa 1950- ja 1960-luvuilla. Juuri urheilutyö yhdisti Kleemolaa presidentti Urho Kekkoseen ja pohjasi Kleemolan poliittista uraa. Kauno Kleemolalle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi 1964.
Kauno Kleemola syntyi 5. heinäkuuta 1906 Kälviällä. Hän valmistui ylioppilaaksi 1927 Kokkolan Suomalaisesta Yhteislyseosta. Ylioppilasaikanaan Kleemola osallistui poikajohtajakurssille Pälkäneellä 1927 ja menestyi itse 1920-luvulla yleisurheilussa piirikunnallisella tasolla. Hän toimi yleisurheilun I luokan palkintotuomarina ja Suomen Hiihtoliiton mäenlaskutuomarina. Kleemola oli mukana Kokkolan Veikkojen poikaurheilutyössä koululaisten edustajana 1923─1927. Hän myös opetti liikuntakasvatuskursseilla.
Kauno Kleemola jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa valmistuen maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta sekä agronomiksi että maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi 1932. Kleemola palasi yliopisto-opintojensa jälkeen Kälviälle kotilalleen, jota hoiti kuolemaansa saakka 1932─1965. Hän toimi kuitenkin myös muissa tehtävissä niin maatalouden, politiikan kuin urheilunkin parissa.
Kleemola oli SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana 1936─1956. Suomen Urheiluliitossa Kleemola vaikutti Pohjanmaan alueen aluetoimikunnan sihteerinä ja rahastonhoitajana 1938─1940. Urho Kekkonen nimitti luottomiehensä, Kleemolan, puheenjohtajaksi valtion urheilulautakuntaan 1951. SVUL:n hallintoneuvostoon Kleemola valittiin 1950 ja puheenjohtajaksi 1954. Puheenjohtajana Kleemola vaikutti etenkin urheilukenttien rakentamiseen ja neuvotteluihin TUL:n kanssa. Neuvottelut kuitenkin epäonnistuivat oikeiston ja vasemmiston urheiluvaikuttajien riitauduttua. Matka jatkui Suomen Olympiakomitean hallitukseen, jossa Kleemola oli 1958─61. Hän toimi myös Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtajana ja kirjoitti lehtiin urheiluaiheisia artikkeleita.
Maamieskoulun johtajan virastaan Kleemola nousi vahvaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hänet valittiin kansanedustajaksi maalaisliiton listalta Vaasan läänin vaalipiiristä 1939, Kleemola oli kotimaakunnassaan jo tuolloin tunnettu useista järjestötehtävistään, mutta myös urheiluvaikuttajana. Hän osallistui kotimaakunnassaan vielä ministerinäkin paikallisiin yleisurheilukilpailuihin – ajanottajan roolissa.
Kleemola toimi kansanedustajana vuoteen 1965. Tosin 1945─1948 hän ei osallistunut vaaleihin, sillä maamieskoulu ja perhe-elämä veivät hänen voimiaan; Kleemola oli myös maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana edellä mainittuina vuosina. Hän toimi urallaan kulkulaitosten ja yleisten töiden, sosiaali-, puolustus- sekä kauppa- ja teollisuusministerinä Kekkosen ja K. A. Fagerholmin hallituksissa. Kleemola oli myös 10 päivää (3.7.─13.7.1961) pääministerin sijaisena. Ennen menehtymistään häntä pidettiin pääministerikandidaattina, puutteellisesta kielitaidostaan huolimatta. Muista poliittisista luottamustoimista mainittakoon vakuutusyhtiö Auran hallintoneuvosto, kauppayhdistys Suomi-DDR:n johtokunta, Suomi-Unkari seura, Turvesäätiön puheenjohtajuus ja Valmet oy:n johtokunta. Monien maakunnallisten luottamustointen lisäksi Kleemola oli Kannuksen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Kleemola menehtyi diabeteksen aiheuttamaan sairauteen 59-vuotiaana ollessaan eduskunnan puhemiehenä. Presidentti Urho Kekkonen kuvasi muistopuheessaan Kleemolaa avoimeksi, ymmärtäväksi, sovittelevaksi ja tasapuoliseksi. Kleemolalla oli Kekkosen mielestä keskeinen asema Suomen politiikassa 1950-luvulla.
Liiteosio
Kauno Antero Klemola sittemmin Kleemola S 5.7.1906 Kälviä, K 12.3.1965 Kannus. V maanviljelijä Antti Alfred Kleemola ja Elisabet Tikkanen.
Ura. Ylioppilas Kokkolan Suomalaisesta Yhteislyseosta 1927; poikajohtajakurssi Pälkäneellä 1927; agronomi sekä maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta 1932.
Hoiti kotitilaa Kälviällä 1932─1965; kiertävän maamieskoulun johtaja Kannuksessa 1932─35; karjatalouskonsultti 1932─40; Keskipohjanmaan maamieskoulun opettaja 1936─42. Kansanedustajana ja ministerinä 1939─65.
Luottamustoimet. Kansanedustaja 1939─65 ja Maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja (ei eduskunnassa 1945─48); pääministerin sijaisena 3.7.─13.7.1961; kulkulaitosten ja yleisten töiden, sosiaali-, puolustus- sekä kauppa- ja teollisuusministerinä; tasavallan presidentin valitsijamiehenä 1937, 1940, 1943, 1950, 1956, 1962. Kannuksen kunnanvaltuuston puheenjohtaja; Suomen Lohenkasvattajain Liiton puheenjohtaja; Turvesäätiön hallituksen puheenjohtaja; Väkijuomakysymyksen tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja. Valmet Oy:n johtokunnassa; Sydäntautiliiton liittoneuvostossa; Vakuutusyhtiö Auran hallintoneuvostossa; Kauppayhdistys Suomi-DDR:n johtokunnassa; Suomi-Unkari seurassa.
Keski-Pohjanmaan maatalouskerhopiiriliiton puheenjohtaja 1942─65; Keskipohjanmaan maamieskoulun johtaja 1943─65; Kannuksen kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1946─47; Keski-Pohjanmaan osuuskaupan johtokunnassa 1947─65; Työvoimaneuvoston puheenjohtaja 1950─53; Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen leijonan ritarikuntien hallituksessa 1956─65; Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja.
SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja 1936─56; Suomen Urheiluliiton Pohjanmaan alueen aluetoimikunnan sihteeri ja rahastonhoitaja 1938─40; Keski-Pohjanmaan piirin edustaja SVUL:n liittokokouksissa 1940─53; SVUL:n hallintoneuvostoon 1950; SVUL:n puheenjohtaja 1954─60; Suomen Olympiakomitean hallituksessa 1958─61; SVUL:n Tuen neuvottelukunnassa; Valtion Urheilulautakunnan puheenjohtaja 1951─65. Kokkolan Veikkojen poikaurheilutyössä koululaisten edustajana 1923─27; opetti liikuntakasvatuskursseilla; Kannuksen urheilijain johtokunnassa ja Kälviän Tarmon puheenjohtajana 1933─36 (Kansallisbiografian mukaan vuosina 1933─34).
Ansiomerkit. Maanviljelysneuvos 1962. Suomen Urheilun (liikuntakulttuurin ja urheilun) suuri ansioristi 1964; SVUL:n kultainen ansiomerkki 1953; SVUL:n hopeinen ansiomerkki 1946; Olympialainen 1. luokan ansioristi 1952; SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin kultainen ansiomerkki; kunniajäsen Kannuksen Urheilijoissa, Kokkolan Veikoissa ja Kälviän Tarmossa. Maatalousseurojen Keskusliiton kultainen ansioristi.
Tuotanto: –
Urheilusaavutukset. Menestyi 1920-luvulla yleisurheilussa piirikunnallisella tasolla; toimi yleisurheilun I luokan palkintotuomarina ja Suomen Hiihtoliiton mäenlaskutuomarina.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Presidentti Urho Kekkosen muistopuhe Kauno Kleemolan hautajaisissa. Urho Kekkosen arkisto. [Viitattu 12.4.2013]. www.doria.fi/bitstream/handle/10024/8666/TMP.objres.2238.html?sequence=1; Eduskunta, kansanedustajamatrikkeli. Kauno Kleemola. Henkilötiedot. [Viitattu 12.4.2013]. www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=910753&{kieli}=su&{haku}=kaikki; Autio, Veli-Matti. Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola (1906─1965). Julkaistu 20.5.2010. Kansallisbiografia. SKS. [Viitattu 12.4.2013]. www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=895
Kirjoittaja(t): Aarni Virtanen & Heikki Roiko-Jokela
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 3256 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry