Kailajärvi, Jaakko (1941–)
Sähköasentaja, palomies, huippu-urheilija
Painonnoston ensimmäinen suomalainen maailmanennätyksen haltija Jaakko Kailajärvi urheili itsensä tiukalla asenteella historian kirjoihin. Ennätysten rikkomisen lisäksi Kailajärven meriittilistalta löytyy useita arvokisamitaleja. Työ urheilun parissa on jatkunut eri toimissa aina Suomen Painonnostoliiton päävalmentajasta SM-liigajoukkueiden voimavalmentajaksi. Omalla valmennusurallaan Kailajärvi on valmentanut ansiokkaasti monia arvokisamitalisteja. Päivätöissä Kailajärvi työskenteli sähköasentajana ja palomiehenä. Arvokasta koulutus- ja valmennustyötä edelleen tekevälle Kailajärvelle on myönnetty Suomen Valmentajat ry:n aloitteesta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Jaakko Kailajärvi syntyi Tampereella 1.7.1941. Hänen vanhempansa olivat Sulo Kailajärvi ja Sylvi Laukka. Urheilukipinä Kailajärvelle syttyi varhain kotipuolesta. Perheen isä Sulo oli harrastanut nuoruudessaan pikajuoksua 1940-luvulla, joka innoitti Kailajärven veljeskatraan urheilun pariin. Harrastustoiminta säilyi läpi lapsuuden ja nuoruuden Tampereen maisemissa monipuolisena. Hiihto, yleisurheilu, jalkapallo ja jääkiekko kuuluivat jokapäiväiseen arkeen. Lopulta painonnosto vei miehen sydämen mennessään.
Jatkosodan aikaan Kailajärvi asui hetken aikaa Ruotsissa. Sodan loputtua perhe palasi takaisin Suomeen. Koulua Kailajärvi kävi Pirkkalan kansankoulussa. Myöhemmin hän suoritti sähköasentajan ja palomiehen ammattitutkinnon. Valmentajakoulutusta on kertynyt runsain mitoin SVUL:n, Olympiakomitean, ja kansainvälisen painonnostoliiton kursseilta. Lisäksi Kailajärvi on suorittanut urheilulääketieteen kurssin 1981.
Painonnoston harjoittelu aloitettiin hyvissä ajoin. Varhain 11-vuotiaana Jaakko Kailajärvi hyökkäsi veljiensä Jounin ja Jorman kanssa raudan kimppuun perheen omakotitalon kellarissa Pirkkalassa. Alusta asti harjoittelussa oli tärkeää tekniikan osaaminen, nopeus ja räjähtävyys. Tärkeä periaate harjoittelussa oli myös, että tangolle mentäisiin eläimellisellä mentaliteetilla, jotta tanko katkeaisi.
Kova tavoitteellinen harjoittelu tuotti nopeasti tulosta. Nuorena miehenä 1960 alkoi tapahtua, kun hän voitti ensimmäisen aikuisten sarjan Suomen mestaruuden yhteistuloksella 360 kg. Samana vuonna tuli ensimmäinen Suomen ennätys tempauksessa 75 kg sarjassa tuloksella 120 kg. Maailman eliitti saavutettiin 1962. Harjoitukset olivat sujuneet todella hyvin ja sitten pamahti todellinen pommi Eräjärven Rönnillä. Kailajärvi nosti syntymäpäivänään ensimmäisenä suomalaisena maailmanennätyksen tuloksella 143,5 kg tempauksessa 82,5 kg sarjassa. Kyseinen maailmanennätys parani vielä samana vuonna lukemiin 146,5 kg. Aikuisten maailmanennätysten lisäksi Kailajärvi teki myös maailmanennätyksiä junioreiden sarjassa.
Ennätysten lisäksi tilille kertyi myös runsaasti arvokisamenestystä. Olympialaisiin Kailajärvi on osallistunut urheilijana neljästi Tokiossa (1964), Mexicossa (1968), Münchenissa (1972) ja Montrealissa (1976). Parhaimman sijoituksen Kailajärvi saavutti Mexicon olympialaisissa 90 kg sarjassa ollen viides. MM- ja EM-kilpailuissa Kailajärvi edusti Suomea monta kertaa. MM-tasolla Kailajärvi saavutti kaksi arvokisamitalia. Hopeaa tuli Münchenissa (1972) tempauksessa 90 kg sarjassa ja pronssia Manilassa (1974) tempauksessa 90 kg sarjassa. EM-kilpailuissa Kailajärvi nappasi pronssia Budapestissä (1962) yhteiskilpailussa 82,5 kg sarjassa. Lisäksi Constantzassa (1972) Kailajärvi saavutti EM-hopeaa tempauksessa ja EM-pronssia työnnössä 90 kg sarjassa. Aktiiviura Kailajärvellä päättyi harmittavasti keskeytykseen Montrealin olympialaisissa selkävaivojen takia. Uran kohokohdaksi Kailajärvi on maininnut Budapestin yhdistetyt EM- ja MM-kilpailut 1962.
Oman aktiiviuransa jälkeen Kailajärvi ei ole hyljännyt urheilun maailmaa. Suomen Painonnostoliiton päävalmentajana Kailajärvi toimi 1976─1992. Henkilökohtaisia valmennettevia painonnoston puolella olivat muun muassa Pekka Niemi (pronssia Los Angelesin olympialaisissa 1984) ja Karoliina Lundahl (kaksinkertainen painonnoston maailmanmestari, olympiaedustus kuulantyönnössä). Kailajärvi on myös toiminut muiden lajien parissa voimavalmentajana. Jääkiekossa hän on toiminut SM-liigajoukkueiden Tampereen Ilveksen ja Tapparan voimavalmentajana. Muut lajit ovat saaneet myös nauttia Kailajärven avusta, sillä hän on jakanut mielellään tietouttaan voimaharjoittelusta eri lajien pariin.
Urheiluelämän ohella Kailajärvi on tehnyt pitkän työuran myös ansiotöiden parissa. Aluksi hän työskenteli nuorempana sähköasentajana Valmetilla 1957─1967. Samoihin aikoihin Kailajärvi suoritti asepalveluksena Parolassa, palvellen 11 kuukautta 1960─1961. Seuraava työpaikka löytyi Tampereen kaupungin talonasennusosastolta, jossa hän työskenteli sähköasentajana 1967─1972. Sähkömiehen työt saivat jäädä, kun Kailajärvi siirtyi Tampereen Pyrintö Ry:n urheilutoimenjohtajaksi 1972─1975. Vielä kerran oli alan vaihto edessä, kun Kailajärvi kutsuttiin palomiehen tehtäviin. Viimeiset 20 vuotta hän työskenteli Tampereen palolaitoksella, jääden 1995 nauttimaan ansaituista eläkepäivistä.
Jaakko Kailajärven elämän varrella on ollut monia tärkeitä ihmisiä. Ensisijaisen tärkeää on ollut perheen tuki. Isä ja äiti antoivat mallin työntekoon ja kannustivat urheilun pariin. Veljet Jouni ja Jorma olivat parhaat sparraajat ja kaverit. Merkittävää apua valmennuksellisella puolella Kailajärvi sai Tangon veljeksiltä Väinöltä ja Kaarlolta. Tärkeitä esikuvia painonnoston puolelta olivat MM-pronssimitalisti Juhani Vellamo ja Euroopan mestari Eino Mäkinen.
Eläkepäivillään Kailajärvi ei jäänyt lepäämään laakereilleen. Valmennustyön ohella Kailajärvi on tehnyt merkittävää työtä kunto- ja terveysliikunnan puolella. Suomalaisen Ryhtiliikkeen alaisessa toiminnassa hän on ollut kunto- ja terveysliikunnan kouluttajana keppijumppa- ja tankovoimistelukursseilla teemana oikeat nostotavat ja tekniikat. Kailajärvi on myös toiminut kouluttajana Tampereen Poliisikoulussa. Kaiken tämän ohella hän on tuottanut runsaasti materiaalia suomalaiseen voimaharjoitteluun niin kirjallisessa kuin elektronisessakin muodossa.
Kailajärven vapaa-aikaan kuuluu urheilun lisäksi monia muita rakkaita harrastuksia. Kokkaaminen ja klassinen musiikki ovat olleet tärkeä osa elämää. Etenkin oopperoissa käyminen vaimon kanssa on ollut mieluisa harrastus. Luontoliikunta ja koirat ovat kuuluneet myös osana miehen elämään.
Eläkepäiviään Pirkkalassa viettävä Kailajärvi katsoo suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuutta huolestunein silmin. Huolenaiheikseen hän mainitsee ammattimaisen ja monipuolisen tekemisen puutteen. Jaakko Kailajärvi tekee edelleen ansiokasta työtä suomalaisen urheilun eteen, josta on annettu monia tunnustuksia. Ulkomaisten painonnostoliittojen ansiomerkkien lisäksi Kailajärvelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Liiteosio
Jaakko Rafael Kailajärvi S 1.7.1941 Tampere. V Hitsaaja Sulo Yrjö Rafael Kailajärvi ja Iida Sylvia Laukka.
Ura. Kansakoulu Pirkkalassa 1948; ammattikoulutus: sähköasentaja ja palomies; Valmet nuorempi sähköasentaja 1957─67; Tampereen kaupungin talonrakennusosaston sähköasentaja 1967─72; Tampereen Pyrinnön urheilutoimenjohtaja 1972─75; Urheilulääketieteen kurssi 1981, Helsingin yliopisto ja Olympiakomitea; Tampereen palolaitos 1975─95. Lukuisia SVUL:n, Olympiakomitean ja Kansainvälisen Painonnostoliiton valmentajakursseja.
Luottamustoimet. Suomen Painonnostoliiton päävalmentaja 1976─92; Suomen Painonnostoliiton johtokunnan jäsen 1971─2000, 2004─; Suomen Painonnostoliiton valmennusvaliokunnan jäsen 1968─90; Suomen Painonnostoliiton valmennusvaliokunnan puheenjohtaja 1995─99, 2004─; Olympiakomitean valmennusvaliokunnan jäsen 1989─92; Painonnoston Kansainvälinen tuomari II-luokka.
Ansiomerkit. Painonnoston suurmestari; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi; Suomen Painonnostoliiton kultainen ansiomerkki; Painonnoston Pohjoismaisen liiton ansiomerkki; Euroopan Painonnostoliiton ansiomerkki; Puolan Painonnostoliiton ansiomerkki; Ruotsin Painonnostoliiton ansiomerkki; Kansainvälisen Painonnostoliiton ansiomerkki, kultainen plaketti ja kultainen suurmerkki.
Tuotanto. Painonnostoliiton koulutus- ja valmennusaineistoa 1968─90; Voimaharjoittelu. Gummerus/ Finntrainer 1985; Suomalainen valmennusoppi. Gummerus / Suomen Olympiakomitea 1989; Lihashuollon tukitoimet. Gummerus/ Valmennus-kolmio 1990; Lihaskuntoharjoittelu-tankovoimistelu CD-rom ja video. Suomen Painonnostoliitto / Fysio Tools 1999; Ryhti ja liike: Nostotekniikkaa ja tankojumppaa. Edita, Helsinki 2002; Voimaharjoittelun CD ohjelma kaikille lajeille, yhteistyössä Olympiakomitea ja KiHu 2003; Voimaharjoittelu CD1: Levytankoharjoittelu (versio 2.0 vuoden 2003 painoksesta), yhteistyössä Olympiakomitea ja KiHu 2010; Voimaharjoittelu CD2: Nuorten voimaharjoittelu, yhteistyössä Olympiakomitea ja KiHu 2006; Voimaharjoittelu CD3: Lajivoimaharjoittelu, yhteistyössä Olympiakomitea ja KiHu 2008.
Urheilusaavutukset. Maailmanennätys tempauksessa 143,5 kg sarjassa 82,5 kg Eräjärvi 1962; Maailmanennätys tempauksessa 146,5 kg sarjassa 82,5 kg Budapest 1962; Olympialaisissa: 1964 Tokio 9. sarjassa 82,5 kg. 1968 Mexico 5. sarjassa 90 kg 1972 München 8. sarjassa 90 kg. 1976 Montreal keskeytys sarjassa 90 kg; MM-hopea 1972 München tempaus sarjassa 90 kg; MM-pronssi 1974 Manila tempaus sarjassa 90 kg; EM-pronssi 1962 Budapest yhteiskilpailu sarjassa 82,5 kg; EM-hopea 1974 Constantza tempaus sarjassa 90 kg; EM-pronssi 1974 Constantza työntö sarjassa 90 kg; lukuisia muita arvokisaedustuksia, Suomen mestaruuksia, Suomen ennätyksiä ja nuorten maailmanennätyksiä.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Hietapaikka Olavi, Rantala Risto, Siukonen Markku ja Haarala Tarmo et al. Urheilumme kasvot. 4, Vesiurheilu, voimailu ja voimistelu. Scandia kirjat, Jyväskylä / Otava, Keuruu 1973; puhelinkeskustelu Jaakko Kailajärven kanssa 31.8.2011; sähköpostiviestit Jaakko Kailajärveltä 7.9.2011 ja 4.10.2011.
Kirjoittaja(t): Ville Kallinen
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 6095 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry