Tuhti tietopaketti suomalaisista olympianyrkkeilijöistä

Tuhti tietopaketti suomalaisista olympianyrkkeilijöistä 1.11.2024 – Heikki Roiko-Jokela, FT, dosentti, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto Tarjolla on tuhti tietopaketti suomalaisista olympianyrkkeilijöistä, heidän […]

Lue lisää »

Urheiluhistoriallinen seminaari

Ajankohta: La 7.9.2024 Jyväskylässä Paikka: Jyväskylän yliopiston kirjasto, B116 Tietoniekka (OK) Tervetuloa tunnelmoimaan urheiluhistorialliseen seminaariin ja kuuntelemaan sekä keskustelemaan urheiluhistoriasta […]

Lue lisää »

Call for paper / Special Issue ESSH ”Sport and Religion”

Sport and Religion. The historical development from the nineteenth century onwards Call for Papers European Studies in Sports History no […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Hagelberg, Kai (1935–2024)


Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen, Suomen Uimaliiton puheenjohtaja, liikuntapaikkarakentamisen vaikuttaja, kunnallisneuvos

Uintiurheilu tuli keskeiseksi osaksi Kai Hagelbergin elämää jo nuorena Helsingin Uimarien riveissä. Hänen suvussaan oli useita kansainvälisestikin menestyneitä urheilijoita, joten urheilun valinta harrastukseksi oli luontevaa. Rakennusmestariksi alun perin valmistunut Hagelberg lähti mukaan kunnallispolitiikkaan parantaakseen suomalaista liikuntapaikkarakentamista – etenkin uintimahdollisuuksia. Kai Hagelberg toimi Helsingin kaupungin luottamushenkilönä 40 vuotta, joista 24 vuotta kiinteistölautakunnassa. Lautakuntatyön päätyttyä hänet kutsuttiin ko. lautakunnan kunniapuheenjohtajaksi. Hagelberg toimi aikanaan myös Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsenenä ja Suomen Uimaliiton puheenjohtajana sekä oli Helsingin Uimareiden kunniapuheenjohtaja. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.

*

Kunnallisneuvos Kai “Hageli” Hagelberg syntyi Helsingissä 29. heinäkuuta 1935. Jatkosodan aikana Hagelberg lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin helmikuussa 1942, mutta oppivelvollisuuden myötä hän palasi Helsinkiin kouluun elokuussa 1942. Hagelberg ohjattiin takaisin Ruotsiin kesäkuussa 1944, jolloin Helsinkiin oli odotettavissa Neuvostoliiton suurpommitus. Sittemmin Töölön talot, pihat ja puistot tarjosivat Hagelbergille virikkeellisen ja sosiaalistavan kasvuympäristön. Hän asui Töölössä asevelvollisuutensa loppuun asti.

Uintiurheilu Helsingin Uimareissa tuli keskeiseksi osaksi Hagelbergin elämää. Urheiluun ohjasi myös suvun malli: Äidinisä Wilhelm “Pappa” Silius saavutti kolmannen sijan painonheitossa työläisolympialaisissa. Kai Hagelbergin isä Ragnar Hagelberg oli puolestaan nyrkkeilyn kolminkertainen Suomen mestari, ja Hagelbergin isäpuoli Aarre Paananen oli uinnin Suomen mestari ja työläisolympiavoittaja. Myös Kai Hagelbergistä kehkeytyi SM-tason uimari. Hän saavutti urheilu-urallaan Suomen hallimestaruuden 4 x 100 metrin sekauintiviestissä (1955), Suomen hallimestaruuskilpailujen hopeatilan (1958) ja pronssin (1957) sekä vesipallossa SM-hopeaa ja -pronssia 1953–1961.

Kai Hagelberg ja hänen vaimonsa vihittiin vuonna 1956 – pariskunta sai tyttären ja kaksi poikaa. Hagelberg valmistui rakennusmestariksi vuonna 1960 ja työskenteli Kansallis-Osake-Pankin (KOP) kiinteistöosaston projektipäällikkönä vuosina 1963–1989. Hän jatkoi työuraansa rakennusalan konsulttina yrityksessään 65-vuotiaaksi asti.

Urheilumiehen ura kokoomuksen kunnallispoliitikkona sai sysäyksen, kun Hagelberg kysyi kokoomusvaikuttaja Kari Rahkamolta yhteisellä työmatkalla, voisiko hän lähteä politiikkaan. Kunnallisvaaleissa Hagelberg oli ensimmäisen kerran ehdolla vuonna 1972, jolloin hän nousi varavaltuutetuksi. Puoluevaltuustossa hän toimi vuosina 1973–1977. Into politiikkaan syntyi uintiharrastuksesta. “Vielä aktiiviuimarina minua harmitti silloisen urheilu- ja ulkoiluviraston kielteinen suhtautuminen uimareihin. Halusin mukaan vaikuttamaan siihen, että nuorille uimareille olisi harjoituspaikkoja. Näin kunnallispolitiikan parhaana vaihtoehtona”, Hagelberg kertoi.

Kaupunginvaltuutettuna Hagelberg toimi vuosina 1976–1988 ja 1993–2000. “Välikauden” hän työskenteli kaupunginhallituksen jäsenenä. Valtuustoryhmän puheenjohtajana hän vaikutti vuosina 1993–1994. Helsingin kaupungin luottamushenkilönä Hagelberg toimi 40 vuotta. Hänen poliittisen uransa näyttävin rupeama oli 24 vuotta kestänyt toiminta kiinteistölautakunnassa, joista 22 vuotta hän toimi lautakunnan puheenjohtajana vuoteen 2009 asti. Lautakuntatyön päätyttyä Hagelberg kutsuttiin Helsingin kiinteistölautakunnan kunniapuheenjohtajaksi.

Suomen Uimaliiton puheenjohtajana Helsingin Uimareiden kunniapuheenjohtaja Hagelberg toimi vuosina 1974–1976 ja Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsenenä vuosina 1976–1980.

Raskaan sarjan urheiluvaikuttajaksi Kai Hagelberg kohosi ennen kaikkea urheilun suorituspaikkojen rakentamista edistäneen toimintansa vuoksi. Urheilun ja politiikan kansallisella ja paikallisella tasolla toimineen Hagelbergin ansiot tunnustettiin vuosina 2009, jolloin hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvo. Kai Hagelberg kuoli Helsingissä 23. elokuuta 2024.

*

Liiteosio

Kai Ragnar Hagelberg S 29.7.1935 Helsingissä, K 23.8.2024 Helsingissä. Vaimo ja kolme lasta. V Ragnar Hagelberg (1906–1982), Helga Hagelberg, o.s. Silius (1910–1997).

Ura. Helsingin kauppiaiden iltakauppakoulu 1950–1952; rakennusmestari, Helsingin teknillinen oppilaitos 1957–1960; Kansallis-Osake-Pankki, kiinteistöosasto, projektipäällikkö 1963–1989; KH-Consult Oy Kai Hagelberg, yrittäjä 1989–2000, kunnallisneuvos 2009.

Luottamustoimet. Helsingin Uimarit ry, puheenjohtaja 1970–1971, kunniajäsen 1986, kunniapuheenjohtaja 1996; Osuuskauppaurheilijat, sisähyppyjaoston sihteeri 1951–1952; Entisten Uimarien Kerho, puheenjohtaja 1971–1973, 1982–1984; Helsingin Golfklubi ry, varapuheenjohtaja 1988–1994; Suomen Uimaliitto ry, uimalarakennelmatoimikunnan jäsen 1971–1973, liittojohtokunnan jäsen 1972–1976, puheenjohtaja 1974–1976; uintijaoston jäsen 1973 ja puheenjohtaja 1973–1976, talousvalionkunnan jäsen 1977–1979, kunniajäsen 1992; Suomen Uimaliiton Tuki ry, jäsen 1977, puheenjohtaja 1977–1979; Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitto, hallituksen varajäsen 1983–1985, ensimmäinen varapuheenjohtaja 1986–1989, uimahallitoimikunnan puheenjohtaja 1986–1989, taloustoimikunnan puheenjohtaja 1986–1989; Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, liittohallituksen varajäsen 1974 ja1982, liittohallituksen jäsen 1975–1976, liittovaltuuston jäsen 1977–1989, talousvaliokunnan halliasianryhmän jäsen 1974, talousvaliokunnan jäsen 1976–1977, SVUL-75:n järjestelytoimikunnan jäsen, kesäkisajaoston jäsen, huoltovaliokunnan jäsen, rakennusryhmän puheenjohtaja; SVUL:n Töölön Urheiluhallit oy, johtokunnan puheenjohtaja 1975–1985, uimahallijaoston puheenjohtaja 1986–1988; Töölön Urheilutalosäätiö, hallituksen jäsen 1977–1988, varapuheenjohtaja 1985–1988; Uudenmaan Suurkisat 1988, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 1987–1988; Suomen urheiluopisto, hallintoneuvoston jäsen 1974–1979; Suomen Olympiakomitea, valtuuskunnan jäsen 1973–1980, hallituksen jäsen 1976–1980; Jääkenttäsäätiö, edustajiston jäsen 1972–1987, 1993–2006, edustajiston varapuheenjohtaja 1983–1987, 1996–2002, hallituksen jäsen 1988–1990; Opetusministeriö, uimahallikomitean jäsen 1974–1979; Stadion- säätiö, edustajiston jäsen 1976–1981; Urheiluhallit Oy, hallituksen jäsen 1977–2006, hallituksen varapuheenjohtaja 1984–2006; Rakennusmestarien Keskusliitto, urheilutoimikunnan jäsen 1972–1986, urheilutoimikunnan puheenjohtaja 1977–1986, Pyttykerhon hallituksen jäsen 1975–1978; Helsingin Rakennusmestariyhdistys, uintijaoston puheenjohtaja 1972–1987; Nuorisojääkenttä oy, perustajaosakas 1974, hallituksen jäsen 1975–1983; Suomen Kuntourheiluliitto, liittovaltuuston varajäsen 1982–1984, liittovaltuuston jäsen 1985–1987; Kisakallion Urheiluopisto, johtokunnan jäsen 1987–1989; Kansallinen Kokoomus, jäsen vuodesta 1970 alkaen, puoluevaltuuston jäsen 1973–1977, liikuntapoliittisen toimikunnan varapuheenjohtaja 1976–1979, puoluehallituksen jäsen 2001–2005; Helsingin Kokoomus, kunnallispoliittisen toimikunnan jäsen 1971–1972, 1975–1976, kirkkopoliittisen toimikunnan puheenjohtaja 1973–1974, E-vaaliryhmän puheenjohtaja 1974–1975, HKY, johtokunnan jäsen 1976–1977; Puotilan Kansallisseura, jäsen 1970–1978, johtokunnan jäsen 1971–1978, puheenjohtaja 1972–1973; Maunulan Kokoomus, jäsen 1979–1982; Pakilan Kokoomus, jäsen 1983–1984, 2002–2024; Etelä- Helsingin Kokoomus, jäsen 1985–1994, hallituksen jäsen 1988–1994; Kokoomuksen Helsingin piiri, puheenjohtaja 2001–2005; Helsingin kaupunki, varavaltuutettu 1973–1976, kaupunginvaltuutettu 1977–1988, 1993–2000, kaupunginhallituksen jäsen 1985-1988, kaupunginhallituksen suunnittelujaoston jäsen 1985–1986, kaupunginhallituksen yleisjaoston jäsen 1987–1988, kaupunginvaltuuston ympäristö- ja luontoryhmän puheenjohtaja 1985, kiinteistölautakunnan puheenjohtaja 1977–1980, 1991–2008, kiinteistölautakunnan jäsen 1989–1990, kiinteistölautakunnan tonttijaoston puheenjohtaja 1977–1980, urheilu- ja ulkoilulautakunnan jäsen 1973–1976, rakennuslautakunnan puheenjohtaja 1981–1984, asuntolautakunnan puheenjohtaja 1987–1988, uimalakomitean jäsen 1973–1974, messuhallikomitean jäsen 1974, vuokralaisdemokratiakomitean varapuheenjohtaja 1978–1979, asuntomessukomitean varapuheenjohtaja 1979–1981, asuntomessukomitean työjaoston varapuheenjohtaja 1980–1981, asuntohallintokomitean jäsen 1984–1985, talokohtaisen vuokralaisdemokratiakomitean puheenjohtaja 1986–1988, vapaakuntakokeilukomitean jäsen 1988, aravavuokrakomitean varapuheenjohtaja 1994, käräjäoikeuden lautamies 1996; Mäkelänrinteen uintikeskus oy, hallituksen jäsen 1996–2006, hitas-neuvottelukunnan varapuheenjohtaja 1978–1981, asuntotuotantotoimikunnan jäsen 1979–2005, varapuheenjohtaja 1985–2005; Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmä, puheenjohtaja 1993–1994, varapuheenjohtaja 1996–2000, kaupunginhallituksen edustajana palolautakunnassa, yleisten töiden lautakunnassa, terveyslautakunnan eteläisessä aluejaostossa, sosiaalilautakunnan koillisessa sosiaalihuoltojaostossa ja lastensuojelujaostossa 1985–1986; Helsingin kaupunginhallituksen edustajana urheilu- ja ulkoilulautakunnassa, elintarviketukku kaupan lautakunnassa 1987–1988; Kannelmäen kiinteistöyhtiö oy, varapuheenjohtaja 1977–2005; Pohjois-Haagan kiinteistöyhtiö oy, jäsen 1975–1976, varapuheenjohtaja 1977–1986; Kiinteistö oy Ruusulankatu 7, jäsen 1977–1980, Pakilan sairas- ja vanhainkotisäätiö, jäsen 1985–1988; Kiinteistö oy Helsinginkatu 25, jäsen 1987, varapuheenjohtaja 1988–2006; Kiinteistö oy Töölön urheilu- ja terveystalo, varapuheenjohtaja 1988–2006; Kiinteistö oy Pasilan urheilutalo, varapuheenjohtaja 1993–2006; Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, jäsen 1977–1984, hallituksen varajäsen 1977–1980, hallituksen jäsen 1993–1997, varapuheenjohtaja 1995; Helsingin Torikorttelit oy, puheenjohtaja 2009–2013; Elanto, edustajiston jäsen 1971–1975, 1979–1983, 1984–1991, keskusta-oikeisto vaaliliittoryhmän puheenjohtaja 1979–1983, 1984–1991, hallintoneuvoston jäsen 1984–1991, OTK, hallintoneuvoston jäsen 1982–1984, Kulutuskuntien Keskusliitto, liittovaltuuston jäsen 1982–1984; Helsingin Puhelinyhdistys, edustajiston jäsen 1980–1987; Myllypuron Kiinteistöhuolto, hallituksen jäsen 1970–1971, hallituksen varajäsen 1973–1975; Asunto oy Karistimentie 3, hallituksen jäsen 1969, puheenjohtaja 1970–1971; Myllypuron oppikoulun vanhempainneuvosto, puheenjohtaja 1973–1976; Itäinen asukastoimikunta, hallituksen jäsen 1972–1974; Marian Sairaskotisäätiö, jäsen 1973–1988; Mäkelänrinteen yhteiskoulun kannatusyhdistys, hallituksen jäsen 1974–1975; Helsingin Rakennusmestariyhdistys ry, jäsen 1960–2024, hallituksen jäsen 1976–1984, Kallioniemen isännistön jäsen 1976–1980; Rakennusmestarien Keskusliitto 80-vuotisjuhlatoimikunta, jäsen 1984–1985; Nuorisosäätiö, hallituksen jäsen 1986–2006; Nuorisoasuntojen Isännöinti oy, hallituksen jäsen 1991–1996, 2000–2006, puheenjohtaja 1992–1996, 2003–2006; Kiinteistö oy Herttoniemen Nuorisohotelli-asuntola, hallituksen jäsen 1986–2006; Kiinteistö oy Hiihtomäentie 14, hallituksen jäsen 1988–1992; Kiinteistö oy Vuosaaren Nuorisokylä, hallituksen jäsen 1989–2010, puheenjohtaja 1997–2010; Kiinteistö oy Hollonhovi, hallituksen jäsen 1995–1997; Kiinteistö oy Malmin Hoitajankoti, hallituksen jäsen 1992–1996; Kiinteistö oy Tuusulan Mailapoika, hallituksen jäsen 1995–1998; Kiinteistö oy Nallenvuori, Lappeenranta, hallituksen jäsen 1991–1993; Kiinteistö oy Klaukkalan Iso-Seppälä, hallituksen jäsen 1991–1993; Kiinteistö oy Kurrenpesä, Nurmijärvi, hallituksen jäsen 1993–1994; Kiinteistö oy Helsingin Antintalo, hallituksen jäsen 1995–1997; Kiinteistö oy Helsingin Pääskynpesä, hallituksen jäsen 1995–1998; Kalliolan Senioripalvelusäätiön jäsen 1998–2006; Stadin Slangi ry, jäsen 1998–2024, hallituksen jäsen 1998–2000, huvitoimikunnan jäsen 1999–2001; SVUL:n squashallin rakennustoimikunta, jäsen 1977–1978; SVUL:n Länsi-Pasilan toimitalon rakennustoimikunta, jäsen 1979–1985; Urheiluhallit oy:n Malmin uimahallin rakennustoimikunta, jäsen 1979–1985; SVUL:n 7. kerroksen laajennuksen rakennustoimikunta, varapuheenjohtaja 1981–1982; Urheilumuseon laajennuksen rakennustoimikunta, jäsen 1981–1983; Urheiluhallit oy, Helsinginkadun uimahallin peruskorjauksen rakennustoimikunta, varapuheenjohtaja 1986–1987; Kisakallion urheiluopiston rakennustoimikunta, jäsen 1987, varapuheenjohtaja 1988–1989.

Ansiomerkit. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 1986, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkki 1985, Kansallisen Kokoomuksen kultainen ansiomerkki 1998, Suomen Valtakunnan Urheiluliiton kultainen ansiomerkki 1985, Suomen Uimaliiton kultainen ansiomerkki 1977, Rakennusmestarien Keskusliiton ansiomerkki 1992

Tuotanto. Ulkomainonta kaupunkikuvassa 1979–1988.

Urheilusaavutukset. Uinti: maaotteluedustus Norja–Suomi-uintimaaottelussa 1954, Suomen hallimestaruus 4 x 100 metrin sekauintiviestissä 1955, Suomen hallimestaruuskilpailujen pronssi 1957, Suomen hallimestaruuskilpailujen hopea 1958; vesipallo: SM-hopeaa ja -pronssia 1953–1961

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit:

Henkilön mukaan nimetty:

Lähteet. Matkaniemi, Tero (2015). Kai Hagelberg – Töölön jengistä urheiluvaikuttajaksi. Teoksessa Urheilun toinen puoli, s. 205–222. Toimittaneet Heikki Roiko-Jokela ja Esa Sironen. Suomen urheiluhistoriallinen seura; Kai Hagelbergin ansioluettelo 2020.

Kirjoittaja: Tero Matkaniemi

Julkaistu 2.11.2024

Artikkelitekstin pituus 3246 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry