Urheiluhistoriallinen seminaari

Ajankohta: La 7.9.2024 Jyväskylässä Paikka: Jyväskylän yliopiston kirjasto, B116 Tietoniekka (OK) Tervetuloa tunnelmoimaan urheiluhistorialliseen seminaariin ja kuuntelemaan sekä keskustelemaan urheiluhistoriasta […]

Lue lisää »

Call for paper / Special Issue ESSH ”Sport and Religion”

Sport and Religion. The historical development from the nineteenth century onwards Call for Papers European Studies in Sports History no […]

Lue lisää »

KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN 2024

Suomen urheiluhistoriallinen seura ry Finlands idrottshistoriska förening r.f. KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Suomen urheiluhistoriallisen seuran jäsenet kutsutaan vuosikokoukseen, joka pidetään maanantaina 10.6.2024 […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Salo, Urho (1942–)

Urheilutoimittaja, urheilukirjailija

Urho Salo on ollut mukana urheilun maailmassa yli 40 vuoden ajan toimittajana, järjestöaktiivina ja teräväsanaisena kommentoijana erikoisalanaan yleisurheilu. Salo on käsitellyt ennakkoluulottomasti myös urheilun varjopuolia kuten dopingia. Hänen kirjallinen tuotantonsa on varsin mittava ja Salolle on myönnetty ansioistaan Suomen urheilu- ja liikuntakulttuurin kultainen ansioristi.


Urho Salo syntyi 22. maaliskuuta 1942 Mäntässä. Hän harrasti nuoruudessaan eri urheilulajeja, mutta yleisurheilu oli nuoresta asti hänen suosikkinsa. Jalkavaivat saivat hänet jättämään urheilun muutamaksi vuodeksi, mutta silloin tulikin sopivasti aikaa tehdä lehtijuttuja.

Salo aloitti Aamulehden urheiluavustajana vuonna 1959. Turun Sanomien toimituspäällikkö Aki Tammisto olisi ottanut Salon kesätoimittajaksi armeijan jälkeen keväällä 1963. Palkkaa luvattiin 250 markkaa kuukaudessa, mutta se kaikki olisi mennyt vuokraan. Niinpä Salo pysyi Aamulehden miehenä, etenkin kun sai käydä töissä kotoa Kangasalta. Aamulehti katsoi samana vuonna parhaaksi tarjota teräväkynäiseksi toimittajaksi havaitulle nuorukaiselle vakituisen urheilutoimittajan työpaikan. Myöhemmin 1974─1978 hän oli erikoistoimittajan vakanssilla urheilutoimituksessa ja urheilutoimituksen esimies 1978─1996, mistä alkaen hän oli jälleen erikoistoimittaja aina eläkkeelle siirtymiseensä asti 2006.

Toimittajana Salo matkusti kymmenen kertaa kesäolympiakisoihin ja kerran talviolympiakisoihin 1968─2004. Lisäksi hän oli toimittajana yhdeksän eri lajin maailmanmestaruuskilpailuissa: Hiihdossa, jääkiekossa, melonnassa, nyrkkeilyssä, painissa, pikaluistelussa, soudussa, suunnistuksessa ja yleisurheilussa, joista jälkimmäinen pysyi koko työuran Salon erikoislajina. Hän oli yhdeksän kertaa mukana yleisurheilun MM-kisoissa alkaen Helsingistä 1983 ja päätyen Helsinkiin 2005 sekä peräti 11 kertaa EM-kisoissa 1966─2002. Salo oli toimittajana myös kolmessa Suomessa järjestetyissä MM-hiihdoissa 1978, 1989 ja 2001. Lisäksi hän oli paikanpäällä Las Vegasissa raportoimassa Keke Rosbergin maailmanmestaruudesta 1982.

Urheilun järjestötehtävissä Urho Salon ura alkoi vuonna 1963, jolloin hänet valittiin Suomen Urheiluliiton tiedotusvaliokunnan jäseneksi. Kansallisella tasolla järjestötehtäviin kuuluivat lisäksi luottamustehtävät Urheilutoimittajain Liitossa Sammon (entisen Kalevan) stipenditoimikunnan jäsenenä 1976─1986. Hän toimi myös muun muassa SVUL:n Hämeen piirin tiedotusvaliokunnan puheenjohtajana 1978─1983 ja piirin julkaisun, Hämeen Urheilun, toimitussihteerinä 1969─1976. Paikallistasolla Salo toimi Tampereen Urheilutoimittajain Kerhon varapuheenjohtajana 1976─1992. Urho Salo vaikutti myös urheilun kansainvälisessä järjestökentässä: hän oli 1982─1987 Kansainvälisen Urheilutoimittajaliiton AIPS:n yleisurheiluvaliokunnan jäsen.

Liikunta- ja urheilupolitiikkaa Salo seurasi tarkasti neljän vuosikymmenen ajan. Hän oli arvostettuna toimittajana vaikuttamassa kirjoituksillaan moniin urheilupäätöksiin aina urheilujohtajavalintoja myöten.

Salon kolmas erikoisala on liittynyt dopingiin. Hän kirjoitti jo 1960-luvulla toimittajakunnan pioneerina dopingista ja jatkoi terävien kommenttiensa kirjoittamista 2000-luvulle asti.

Urho Salo on ollut tuottelias myös urheilukirjallisuuden saralla. Yhtenä tunnustuksena hän sai vastaanottaa toimituskunnan jäsenenä Helge Nygrén –palkinnon vuoden urheilukirjasta Suomi voittoon – kansa liikkumaan (2006). Salo on ollut toimituskunnan kirjoittava jäsen myös muun muassa Huippu-urheilun maailma –sarjassa (1978). Lisäksi hän on kirjoittanut elämäkerrat keihäänheittäjä Jorma Kinnusesta (2003) ja seiväshyppääjä Pentti Nikulasta (2009). Vuonna 1996 valmistui laaja Tampereen Pyrinnön 100-vuotishistoria. Aikanaan suomalaisen urheilukirjallisuuden helmiin lukeutui myös teos Urheilija Suomessa, jonka Salo kirjoitti vuonna 1981. Kirjaa myytin yli 6000 kappaletta.


Liiteosio

Salo, Urho Jaakko Anselmi S 22.03.1942 Mänttä.

Ura. Aamulehden toimituksen urheiluavustajana 1959─63; Aamulehden urheilutoimittajana 1963─73; urheilutoimituksen erikoistoimittaja; urheilutoimituksen esimies 1978─96; erikoistoimittaja 1997─2006.

Toimittajana kesäolympialaisissa 1968─2004 ja kerran talviolympialaisissa; toimittajana yhdeksän eri lajin maailmanmestaruuskilpailuissa (hiihto, jääkiekko, melonta, nyrkkeily, paini, pikaluistelu, soutu, suunnistus ja yleisurheilu). Yleisurheilun MM-kisoissa yhdeksän kertaa 1983─2005 ja EM-kisoissa yksitoista kertaa 1966─2002. Kolmissa Suomessa järjestetyissä MM-hiihdoissa 1978, 1989 ja 2001. Las Vegasissa 1982 raportoimassa Keke Rosbergin maailmanmestaruudesta.

Luottamustoimet. Suomen Urheiluliiton tiedotusvaliokunnan jäsen (1963─); Tampereen Urheilutoimittajain Kerhon varapuheenjohtaja 1976─92. Urheilutoimittajain Liiton Sammon (entisen Kalevan) stipenditoimikunnan jäsen 1976─86; SVUL:n Hämeen piirin tiedotusvaliokunnan puheenjohtaja 1978─83; Hämeen Urheilu -lehden toimitussihteeri 1969─76; Kansainvälisen Urheilutoimittajaliiton AIPS:n yleisurheiluvaliokunnan jäsen 1982─87.

Ansiomerkit. Pro Urheilu-mitali 2008; Suomen urheilu- ja liikuntakulttuurin kultainen ansioristi 2006; Urheilutoimittajain Liiton kunniajäsen 2006; Suomen Olympiakomitean ansiomitali 2007 sekä SUL:n lehtimiesmitali 1971; Urheilutoimittajain Liiton vuoden urheilutoimittaja 1976; Suomen Olympiavalmentajien vuoden toimittaja 1978; Suomen urheilu- ja liikuntakulttuurin ansiomitali kullatuin ristein 1995; Urheilumuseosäätiön urheilukirjoittamisen kunniakirja 2009. Paavo Nurmi- ja Lasse Viren-mitalit 2002─04.

Tuotanto. Urheilija Suomessa. Kirjayhtymä, Helsinki 1981; Yleisurheilun MM-kisojen virallinen kirja. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1983. Toim. Mary Gaddie; Suomi: Matti Salmenkylä et al. Konferenssijulkaisu. International Sport Publications, Salt Lake City 1983; SVUL Häme 1906─1986. SVUL:n Hämeen piiri, Tampere 1986; SVUL:n Hämeen piiri 1986─1996. SVUL, Hämeen piiri, Tampere 1998; Pikkujättiläinen (keihäänheittäjä Jorma Kinnusen elämäkerta). Kustantaja: Jorma Kinnunen, 2002; Pentti Nikula. Seiväskomeetta. Kustantaja: Pentti Nikula, 2009.

Toimittanut: Huippu-urheilun maailma. 1. osa. Yleisurheilu. Antero Raevuori ja 50 selostajaääntä Martti Jukolasta Matti Hannukseen. Päätoim. Antero Raevuori (Urho Salo toimituskunnan kirjoittava jäsen). WSOY, Helsinki 1978 ja 1979; L.A.-opas. Kotikatsomoon Los Angeles 28.7. ─12.8.-84. Radio tv kuvaruutulehti. Päätoimittaja Urho Salo. Tampereen kirjapaino, Tampere 1984; Tampereen Pyrintö 100 vuotta. Tampereen Pyrintö, Tampere 1996; Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Toimittanut Antti O. Arponen, Ingmar Björkman, Matti Hannus, Seppo Martiskainen, Urho Salo, Kalle Virtapohja ja Pentti Vuorio. Yleisurheilun tukisäätiö, Helsinki 2006 (teos valittiin vuoden urheilukirjaksi 2006).

Urheilusaavutukset: –

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Haastattelu syksyllä 2011.

Kirjoittaja(t): Kalle Virtapohja

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 3472 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry