Urheiluhistoriallinen seminaari

Ajankohta: La 7.9.2024 Jyväskylässä Paikka: Jyväskylän yliopiston kirjasto, B116 Tietoniekka (OK) Tervetuloa tunnelmoimaan urheiluhistorialliseen seminaariin ja kuuntelemaan sekä keskustelemaan urheiluhistoriasta […]

Lue lisää »

Call for paper / Special Issue ESSH ”Sport and Religion”

Sport and Religion. The historical development from the nineteenth century onwards Call for Papers European Studies in Sports History no […]

Lue lisää »

KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN 2024

Suomen urheiluhistoriallinen seura ry Finlands idrottshistoriska förening r.f. KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Suomen urheiluhistoriallisen seuran jäsenet kutsutaan vuosikokoukseen, joka pidetään maanantaina 10.6.2024 […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Kotkas, Kalevi (1913–1983)

Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtaja, Veikkauksen osastopäällikkö

Kalevi Kotkas oli virolaissyntyinen suomalainen yleisurheilija 1930-luvulla, joka korkeushypyn ennätystulos säilyi 20 vuotta. Aktiiviurheilija uran jälkeen hän toimi Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtajana ja Veikkauksen osastopäällikkönä. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Kalevi Kotkas syntyi Tallinnassa 10. elokuuta 1913. Hän muutti äitinsä mukana Suomeen 1910-luvun lopulla, ja sai Suomen kansalaisuuden kesällä 1932. Kalevi oli äitinsä viidestä lapsesta toiseksi nuorin. Hänestä kasvoi varsin raamikas (194 cm, 100 kg) urheilijanuorukainen, jonka yleisurheilulajivalikoima oli ainutlaatuinen. Kotkas oli maailman huipulla sekä korkeushypyssä että kiekonheitossa. Lisäksi hän menestyi hyvin kuulantyönnössä.

Kotkas osallistui Los Angelesin olympiakisoihin 1932, jolloin oli kiekossa seitsemäs. Varsinainen menestys alkoi kuitenkin paria vuotta myöhemmin. Suomen mestaruuskilpailuissa hän saavutti lukuisia kultamitaleita eri lajeissa: korkeushypyssä viisi SM-kultaa (1934─1938), kiekonheitossa kuusi SM-kultaa (1933─1938) ja kuulantyönnössä SM-hopean 1934.

Kiekonheitossa Kotkas teki ensimmäisen Suomen ennätyksensä 49,64 Oslossa maaottelussa Norjaa vastaan 1933. Tulos kesti 20-vuotiaiden Suomen ennätyksenä 35 vuotta. 50 metrin haamurajan hän ylitti ensimmäisenä suomalaisena kesällä 1937. Kotkas teki kahdeksan SE:tä 1933─1937 (48,94─51,27 m). Parhaaksi tulokseksi jäi 51,27, joka kesti Suomen ennätyksenä 17 vuotta.

Parhaimpiin urheilusaavutuksiinsa Kotkas pääsi kuitenkin korkeushypyssä. Yleisurheilun EM-kilpailuissa 1934 Torinossa Kotkas voitti korkeushypyn EM-kultaa tuloksella 200, ja samalla hänestä tuli yleisurheilun ensimmäinen Euroopan mestari. Kehittämällään ulkojalan- ja saksityylin yhdistelmällä hän ylitti ensimmäisenä eurooppalaisena kaksi metriä Rio de Janeirossa 7. maaliskuuta 1934, jossa syntyi tulos 201. Hän hyppäsi kaikkiaan kolme Euroopan ja Suomen ennätystä (201, 203, 204). Hänen ennätyksekseen korkeushypyssä jäi 1.9.1936 hypätty 204, joka säilyi Euroopan ennätyksenä 17 vuotta ja Suomen ennätyksenä 20 vuotta. Kotkaksen tulos säilyi myös ulkojalantyylin ”maailmanennätyksenä” 20 vuotta, kunnes 1956 Nigerian Julius Chigbolu ylitti 205.

Berliinin olympialaisissa 1936 lonkkavammasta kärsinyt Kotkas jäi korkeushypyssä neljänneksi ja karsiutui kiekonheitossa. EM-kilpailuissa 1938 hän osallistui korkeushyppyyn ja kiekonheittoon, jotka hänen epäonnekseen käytiin samanaikaisesti. Tulos oli silti hyvä, sillä korkeudesta saavutuksena oli hopeaa tuloksella 194 ja kiekonheitossa neljäs sija tuloksella 48,63.

Kotkas lopetti urheilun poikkeuksellisen varhain, jo 26-vuotiaana. Hän toimi Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtajana 1961–1963 ja sen jälkeen Veikkauksen osastopäällikkönä. Kotkas palkittiin Suomen Urheilun (nyk. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun) ansioristillä.


Liiteosio

Kalevi Kotkas (alk. Kalev Kotkas) S 10.8.1913 Tallinna Viro, K 24.8.1983 Vantaa. V Juhan Kotkas (1878─63) ja Linda Johanna o.s. Teiter (1891─63).

Hänen veljensä oli urheilu- ja yritysjohtaja Kallio Kotkas (alk. Kalju Kotkas 1908─82; ks. biografia hänestä). Kotkaksen sisarenpoika on seiväshypyn kaksinkertainen Suomen mestari ja urheilutoimittaja Erkki Mustakari.

Ura. Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtaja 1960─63; Veikkauksen osastopäällikkö.

Luottamustoimet: –

Ansiomerkit. Suomen Urheilun (liikuntakulttuurin ja urheilun) kultainen ansioristi; Suomen Urheiluliiton kultainen ansioristi; Helsingin Kisa-Veikkojen kunniajäsen.

Tuotanto: –

Urheilusaavutukset. Los Angelesin 1932 olympiakisojen kiekonheitossa seitsemäs; Berliinin 1936 olympiakisojen korkeushypyn neljäs (karsiutui kiekonheitossa); EM-kultaa 1934 korkeushypyssä (kiekonheitto 10., kuulantyöntö 11.) ja 1938 korkeudessa EM-hopeaa (kiekossa 4.).

Kotkas oli ensimmäinen eurooppalainen kahden metrin ylittäjä korkeushypyssä. Hän hyppäsi kolme Euroopan ja Suomen ennätystä (201, 203, 204). Jälkimmäinen (204) säilyi Euroopan ennätyksenä 17 vuotta ja Suomen ennätyksenä 20 vuotta. Kotkaksen tulos 204 senttiä säilyi ulkojalantyylin ”maailmanennätyksenä” 20 vuotta. Kiekonheitossa ensimmäinen suomalainen 50 metrin ylittäjä, ja teki lajissa kahdeksan Suomen ennätystä 1933─37 (48,94─51,27 m). 51,27 SE:nä 17 vuotta.

Korkeushypyssä viisi SM-kultaa (1934─38), kiekonheitossa kuusi SM-kultaa (1933─38) ja kuulantyönnössä SM-hopea 1934.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Haku: Kalevi Kotkas Tilastopajan tietokannassa (tilastopaja.org); Hannus Matti. Kultaiset kentät. Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, Helsinki 1999; Kalevi Kotkas. [Viit. 28.2.2013]. [www]. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevi_Kotkas; Siukonen Markku, Rantala Risto. Mitä Missä Milloin. Urheilu. Otava, Helsinki 2003; Uino Ari. Rillit pois ja riman yli – Urho Kekkonen urheilumiehenä. Otava, Helsinki 1999.

Kirjoittaja(t): Jari Kanerva

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 2529 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry