Ketonen, Arvo (1888–1948)
SVUL:n urheilujaoston, SVUL:n Vakka-Suomen piirin ja Turun Riennon puheenjohtaja. Turun Sanomien toimitusjohtaja ja päätoimittaja, kansanedustaja
Suomen Urheiluliittoa edeltäneen SVUL:n urheilujaoston puheenjohtajana kaksi vuotta toiminut Arvo Ketonen kehitti toimitusjohtajana ja päätoimittajana Turun Sanomista valtakunnallisestikin tunnetun sanomalehden, jonka levikkityössä urheilulla oli keskeinen asema. Hän vaikutti muutenkin merkittävällä tavalla urheilun kehittymiseen Turun seudulla. Urheilun ja talousasioiden lisäksi Ketosta kiinnosti puoluepolitiikka. Hän oli edistyspuolueen kansanedustaja 1939─1944.
Arvo Ketonen syntyi 19. marraskuuta 1888 Uudessakaupungissa räätälimestari Mikko Ketosen ja Vera Axelinin perheeseen. Hän urheili aktiivisesti jo kouluaikanaan ja kirjoitti Uudenkaupungin lyseosta ylioppilaaksi 1909.
Turun Rientoa edustanut Arvo Ketonen oli parhaimmillaan pika-juoksijana ja hyppääjänä. Pituushyppy ja vauhdittomat hypyt olivatkin hänen mielilajejaan. Turussa järjestetyissä viestijuoksun SM-kisoissa 1913 Ketonen kuului Riennon hopeajoukkueeseen 4×100 metrillä. Muut juoksijat olivat I. Kytö, A. Reunanen ja G. Rosberg. Riennon joukkue juoksi ajan 46,8, millä olisi voittanut edellisvuonna mestaruuden. Tällä kertaa Turun Urheilupuistossa HKV oli kuitenkin uudella SE-ajalla 45,3 parempi. Riennon juoksijoita on arvatenkin harmittanut hopealle jääminen, mutta toisaalta lohtua on ehkä tullut siitä, että oman seuran naiset voittivat mestaruuden. Nuoruusvuosien jälkeen Ketosen lempiurheilulajiksi tuli purjehdus.
Varsinaisen työuransa Arvo Ketonen loi sanomalehtialalla. Turun Sanomien perustaja Antti Mikkola ennätti kutsua 1917, puoli vuotta ennen kuolemaansa sisällissodassa, lehtiyhtiönsä toimitusjohtajaksi vakuutusalalla uraa luoneen Ketosen. Henkivakuutusyhtiö Suomen palvelukseen Helsinkiin hakeutunut Ketonen halusi palata Turkuun, ja Mikkola tarjosikin nuorelle vakuutusvirkamiehelle avoinna olevaa, Turun Sanomia kustantavan Ota Osakeyhtiön toimitusjohtajan paikkaa. Mikkola tiesi Ketosen liberaaliksi ja ennakkoluulottomaksi mieheksi, joka oli routavuosina osallistunut maanalaiseen nuorsuomalaiseen vastarintaliikkeeseen, eikä tämä epäröinytkään vaihtaa alaa ja ottaa kutsua vastaan. Samalla päättyi hänen lyhyt kautensa yleisurheilusta vastanneen SVUL:n urheilujaoston puheenjohtajana. Ketosen aikana 1916─1917 SVUL:n urheilujaoston toimintaa yhtenäistettiin. Piirinmestaruuskilpailut päätettiin järjestää koko maassa samaan aikaan kaksi viikkoa ennen SM-kilpailuja. Jaosto joutui myös ensimmäisen kerran tutkimaan muutamien urheilijoiden liian suuriksi väitettyjä matkakorvauksia.
Ketonen toimi Turun Sanomia julkaisevan Ota Oy:n toimitusjohtajana 1917–1932. Hän kasvatti omistustaan noina vuosina ja uusien omistusjärjestelyjen yhteydessä hänestä tuli Turun Sanomat Oy:n toimitusjohtaja (1932─1948). Turun Sanomat kasvoi Ketosen johdolla nopeasti maakunnan suurimmaksi lehdeksi. Ketosta ei kiinnostanut vain lehden talous, vaan hän perehtyi perusteellisesti myös toimitustyöhön eikä epäröinyt tarvittaessa avustaa lehtensä toimitustakaan erityisesti urheiluasioissa.
Ketonen ymmärsi lehden markkinoinnin merkityksen. Hän vaikutti lehden ensimmäisenä suhdetoimintamiehenä maakuntaan päin matkustelemalla eri tilaisuuksissa, raportoimalla tapahtumista ja ottamalla valokuvia. Ketonen piti välttämättömänä lehden oman kuvalaitoksen perustamista. Turun Sanomien toimitus otti oman kuvalaattalaitoksen käyttöön 1923, ja lukijakunta pääsi nauttimaan tarjonnasta lehteä rikastuttaneiden kuvasivujen ja kuvaliitteiden kautta.
Ketonen oli entisenä urheilijana henkilökohtaisesti kiinnostunut kehittämään Turun Sanomien urheilusivuja. Lehden tilausilmoituksessa ei turhaan luvattukaan 1920-luvun puolivälissä: ”Urheilu on aina ollut ja tulee aina olemaan Turun Sanomien lämpimän harrastuksen esineenä”. Ketonen huolehti itse suurten urheilutapahtumien, kuten Pariisin 1924 ja Amsterdamin 1928 olympialaisten selostamisesta ja kuvien saamisesta lehteensä. Turun Sanomat osallistui myös esimerkiksi Paavo Nurmen olympiamatkan kustannusten rahoittamiseen. Turun Sanomat oli toki tukenut turkulaista urheilua jo ennen Ketosen aikaa. Arvokkain lehden lahjoittamista kiertopalkinnoista oli kuvanveistäjä Yrjö Liipolan veistämä Linkooja-patsas, johon haettiin kiinnityksiä vuodesta 1913 lähtien yleisurheilussa ja 60 kilometrin hiihdossa. Lopulta se jäi 1922 Riennon haltuun.
Arvo Ketonen vaikutti merkittävällä tavalla Turun seudun urheilun kehittymiseen myös Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) Vakka-Suomen piirin ja Turun Riennon puheenjohtajana. Taitoluistelu otettiin Riennon lajivalikoimaan 1933 toimitusjohtaja Ketosen aloitteesta. Hän oli vahva vaikuttaja, kun Riento hankki 11. maaliskuuta 1933 Turun Urheilupuistossa järjestämänsä jääjuhlan tähtiesiintyjäksi silloin kaksinkertaisen olympiavoittajan, norjalaisen Sonja Henien. Luistelijatähden Suomen-vierailun junailivat Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenkell ja pikaluistelusankari Claes Thunberg, joka kertoi Sonjan esiintymisen hinnaksi 30.000 markkaa (11 550 e / 2013). Riennon väellä oli kiire, koska myös Turun Urheiluliitto oli supertähden kintereillä. Helsinkiin hyvin verkottunut Arvo Ketonen järjesti tarvittavan summan, ja Riento sai isännöidä norjalaistähteä Turun Urheilupuistossa.
Vuonna 1925 Ketonen oli valinnut Turun Sanomien päätoimittajaksi Suomen Pariisin-lähetystössä toimineen maisteri Urho Toivolan. Tämän siirryttyä 1937 muihin tehtäviin Ketonen ryhtyi myös päätoimittajaksi keskittäen itselleen koko lehtiyhtiön johdon. Esikuvat löytyivät pääkaupungista, sillä Hufvudstadsbladetin Amos Andersson ja Helsingin Sanomien Eljas Erkko olivat tehneet hieman aikaisemmin samoin.
Vuonna 1930 Kauppiaskatu 5:een valmistunut Turun Sanomien toimitalo oli Suomen ensimmäinen lehtitaloksi tarkoitettu rakennus. Alvar Aallon suunnittelema funkkisrakennus saavuttikin merkittävän aseman maan arkkitehtuurissa. Rakennus oli joustavuudessaan edellä aikaansa, ja sitä voitiin muunnella käyttötarkoitusten vaatimusten mukaisesti.
Ketonen osallistui aktiivisesti myös politiikkaan. Hän oli edistyspuolueen puoluevaltuuskunnassa ja puoluetoimikunnassa 1920-luvulla sekä vuodesta 1939, jolloin hänet valittiin myös kansanedustajaksi. Ketonen vaikutti talvi- ja jatkosodan aikaisessa niin sanotussa pitkässä parlamentissa valtiovarain-, laki-, talous- ja ulkoasiainvaliokunnassa. Hän osallistui aktiivisesti myös kunnallispolitiikkaan sekä Turun kaupunginvaltuuston (1920─1945) että kaupunginhallituksen jäsenenä.
Keväällä 1945 aivoverenvuoto pysäytti Ketosen vauhdin. Hän kuoli 27. toukokuuta 1948 murehdittuaan muun muassa sotasyyllisenä tuomitun puoluetoverinsa, Risto Rydin kohtaloa. Toisesta avioliitostaan Ketonen sai neljä lasta, jotka jatkoivat menestyksellisesti perheyhtiön johtamista. Nykyään vastuu on siirretty jo seuraavalle sukupolvelle.
Liiteosio
Arvo Mikael Ketonen S 19.11.1888 Uusikaupunk,i K 27.5.1948 Turku. V räätälimestari Mikko Ketonen ja Vera Axelin.
Ura. Opintoja Helsingin yliopistossa. Henkivakuutusyhtiö Fennian tarkastaja 1911─15; Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen pääkonttorin virkailija 1915─17; Ota Oy:n toimitusjohtaja, taloudenhoitaja ja johtokunnan jäsen 1917─32; Turun Sanomien toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsen 1932─48, päätoimittaja 1938─48.
Luottamustoimet. SVUL:n urheilujaoston puheenjohtaja 1915─17. SVUL:n Vakka-Suomen piirin ja Turun Riennon puheenjohtaja.
Turun kaupunginvaltuuston jäsen 1920─45, kaupunginhallituksen jäsen; tasavallan presidentin valitsijamies 1925, 1931; Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja 1939─45. Edistyspuolueen puoluevaltuuskunnassa ja puoluetoimikunnassa; talvi- ja jatkosodan aikana ns. pitkän parlamentin valiokunnissa.
Suomen Sanomalehdenkustantajain Liiton johtokunnassa; Suomen Tietotoimiston johtokunnassa; Turun yliopiston hallituksessa sekä muun muassa lukuisissa kirjapaino- ja sanomalehtialan yhdistyksissä, ja pankkien hallintoneuvostoissa.
Ansiomerkit. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Tuotanto: –
Urheilusaavutukset. 4×100 metrin viestin SM-hopeaa 1913.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Kalpa Harri. Sanansaattajana Auran rannoilla, Turun Sanomat 1905─1985, reportaasi sanomalehdestä ja sen tekijöistä. Turun Sanomat, Turku 1984; Kulha Keijo K. Ketonen, Arvo (1888─1948). Kansallisbiografia. [www]. [Viit. 3.1.2014]. www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1620/ ; Nygård Toivo, Salokangas Raimo. Suomen lehdistön historia 2, Sanomalehdistö suurlakosta talvisotaan. Päätoimittaja: Päiviö Tommila. Sanomalehtien liitto, Helsinki / Kustannuskiila/Savon sanomat, Kuopio 1987; Oristo Aimo. Turun Sanomat 1904─1954, Piirteitä viiden vuosikymmenen varrelta. Kirjapaino Polytypos, Turku 1954; Sanomalehti ja maakunta, Tutkimuksia Turun sanomalehdistöstä ja Varsinais-Suomesta. Turun Sanomat, Turku 1979.
Kirjoittaja(t): Kalle Virtapohja
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 6244 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry