Valtioneuvos, pääministeri, kansanedustaja, rauhanneuvottelija
Harri Holkerin ura urheiluvaikuttajana oli lyhyt, mutta sitä näkyvämpi. Hänen johdollaan suomalainen urheiluelämä yhdentyi 1990-luvun alussa kaksi ja puoli vuotta kestäneen vaikean prosessin tuloksena. Holkeri kuului myös maan näkyvimpiin kuntourheilijoihin.
Harri Holkeri oli ikänsä urheilumies, mutta urheilujohtajaksi hän ei halunnut kosiskeluista huolimatta ryhtyä. Silloinen Suomen Pankin johtokunnan jäsen vastasi kieltävästi 1980-luvulla sekä Palloliiton että Hiihtoliiton tunnusteluihin.
Kansallista Kokoomusta 1971─1979 johtanut Holkeri tuli poliitikkona ja pankinjohtajana tunnetuksi sen sijaan innokkaana kuntoilijana. Hän harrasti muun muassa hiihtoa, juoksua, soutua ja suunnistusta. Holkeri sanoi hiihtäneensä niin paljon, että lenkkeihin oli kulunut jo vapaa-aikaakin. Lausunto päätyi lehteen sellaisenaan ja nostatti kohun. Suunnistuksen Jukolan viestiin Holkeri osallistui lukuisia kertoja.
Holkerista tuli loppukesästä 1991 hiukan yllättäen Valtion liikuntaneuvoston (VLN) puheenjohtaja. Edellisen vaalikauden sinipunahallitusta pääministerinä johtaneen Holkerin houkuttelivat tehtävään SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila ja SUL:n puheenjohtaja, työministeri Ilkka Kanerva (Kok.). Pääministeri Esko Aho (Kesk.) varmisti valinnan vastoin kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaan (Kesk.) tahtoa.
Holkerin valinnan tarkoituksena oli panna vauhtia paikallaan junnanneisiin urheilun yhdentymisneuvotteluihin. SVUL:n tavoitteena oli viedä hanketta eteenpäin sinivihreän hallituksen aikana järjestön toivomalla tavalla.
Holkeri kutsui liikunta- ja urheilujärjestöjen edustajat pyöreän pöydän neuvotteluihin Finlandia-talolle kesäkuun alussa 1992. Myöhemmin kesällä hän antoi kokeneelle urheilujohtajalle Carl-Olaf Homénille tehtäväksi laatia pohjapaperin yhdentymisneuvotteluihin. Yhdentyminen toteutuikin lokakuussa 1992 valmistuneen luonnoksen pohjalta. Aikaa prosessiin kului kuitenkin vielä runsas vuosi, sillä SVUL:n talousvaikeudet heijastuivat neuvotteluihin.
VLN joutui 1992─1993 pohtimaan erilaisia ratkaisuja SVUL:n pelastamiseksi. TUL syytti Holkerin olevan enemmän kiinnostunut konkurssikypsän SVUL:n asioista kuin yhdentymisestä. Tilanne laukesi vasta, kun maan hallitus muotoili kesän 1993 aikana ratkaisun, joka mahdollisti SVUL:n hallitun alasajon.
Tämän jälkeen Holkeri ryhtyi viemään yhdentymistä päätökseen. Hän kutsui syksyllä 1993 keskeisiä urheilujohtajia Suomen Pankkiin viikoittain aamuneuvotteluihin. Liikunnan ja urheilun uuden kattojärjestön perustaminen kypsyi syksyn kuluessa. Holkeri johti 16. marraskuuta Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) perustamiskokousta. Pian kokouksen jälkeen Holkeri ilmoitti eroavansa VLN:n puheenjohtajan paikalta. Jo aiemmin hän oli ilmoittanut, ettei ole kiinnostunut SLU:n puheenjohtajan paikasta.
Yhdentymisprosessin keskeiset toimijat ovat arvioineet Holkerin merkitystä eri tavoin. Carl-Olaf Homén näkee Holkerin arvovallan taanneen sen, että lopputulos ylipäätään saavutettiin. TUL:n puheenjohtaja Matti Ahde ei näe Holkerin osuutta yhtä suurena.
Holkerin pääministerikauden viimeisiin päätöksiin keväällä 1991 kuului valtion rahoituksen myöntäminen Olympiastadionin peruskorjaukseen. Hänen hallituksensa osoitti myös määrärahan Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen perustamiseen. Holkeri tuki Helsingin yleisurheilun vuoden MM-kisahakua. Hän kuului Suomen valtuuskuntaan huhtikuussa 2002 pidetyssä IAAF:n kokouksessa, jossa Helsingistä tuli kisojen isäntäkaupunki.
Liiteosio
Harri Hermanni Holkeri S 6.1.1937 Oripää, K 7.8.2011 Helsinki. V kamreeri Antti Edvard Holkeri ja Maire Kyllikki Ahlgren.
Ura. Kansallisen kokoomuksen puoluesihteeri 1969─71; puheenjohtaja 1971─79; kansanedustaja 1970─78; Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1978─97; pääministeri 1987─91; Pohjois-Irlannin rauhanneuvottelija 1997─98; YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja 2000; erikoisistuntojen puheenjohtaja 2001; YK:n siviilihallinnon päällikkö Kosovossa 2003.
Luottamustoimet. Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1981─87; Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja 1991─93.
Ansiomerkit. Valtioneuvos 1998; Honorary Knight Commander of the Order of the British Empire.
Tuotanto. Itsenäisiä ajatuksia. Kirjayhtymä, Helsinki 1977; Yhteisellä linjalla, suomalaisia ajatuksia. Toim. Aarno Kaila. Kirjayhtymä, Helsinki 1981.
Puheet: Ihmisten erilaisuus on yhteiskunnan rikkaus, puheenjohtaja Harri Holkerin puhe Kansallisen kokoomuksen puoluekokouksessa Lahdessa 25.4.1971. Kansallinen Kokoomus, Helsinki 1971; Urho Kekkonen –muistoluento. Paasikivi-seura, Helsinki 1987; Ulkopolitiikan haasteita ja mahdollisuuksia syksyllä 1988, alustus Paasikivi-seurojen neuvottelukunnan kokouksessa Hämeenlinnassa 21.11.1988. Paasikivi-Seura, Helsinki 1988; Europeisk periferi eller nordiskt ljus? Jubileumsseminarium om svensk-finländskt samarbete inför 1990-talet. Red. Olof Kleberg. Kulturfonden för Sverige och Finland, Esbo 1989; Suomi hakee tietään, pääministeri Harri Holkerin puhe Paasikivi-seuran vuosikokouksessa 27.11.1990. Paasikivi-seura, Helsinki 1990; Onko nyt YK:n reformin aika? / Is now the time for UN reform? Martti Ahtisaari -luento 8.11.2001. Toim. Anu Mustonen, Tarja Timonen. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2001.
Urheilusaavutukset: –
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet
Kokkonen Jouko, Pyykkönen Teijo. Suomalainen urheilujohtaja itse asiasta kuultuna. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi no. 24. Liikuntatieteellinen Seura, Helsinki 2011; Kulha Keijo K. Urheilujärjestöjen kujanjuoksu – urheilun rakenneuudistus 1989─1993. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisu n:o 14. Suomen Urheilumuseosäätiö, Helsinki 1995.
Kirjoittaja(t): Jouko Kokkonen
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 3188 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry