Suomen Luisteluliiton puheenjohtaja, olympiatason luisteluvalmentaja, kansainvälinen pikaluistelu tuomari, toimitusjohtaja
Lauri Helanterä oli hämeenlinnalainen pikaluistelija, joka toimi aktiiviuransa jälkeen valmentajana, Suomen Luisteluliiton pikaluistelujaoston puheenjohtajana ja paikallistasolla Hämeenlinnan Tarmon johtokunnassa. Hän toimi lisäksi aktiivisesti kunnallispolitiikassa. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Lauri Helanterä, tuolloin Helander, syntyi Hämeenlinnassa 8. joulukuuta 1891. Hän kävi kolme luokkaa lyseota ja teollisuuskoulun, josta valmistui teknikoksi 1912, ja muutti sittemmin muutamaksi vuodeksi Turkuun. Helanterä oli sisällissodan jälkeen Turun Urheiluliiton (TuUL) paras luistelija aina vuoteen 1922, jolloin hän muutti toiselle paikkakunnalle. TuUL:n pikaluistelu oli ollut paljolti hänen varassaan ja luisteluharrastus seurassa elpyi vasta 1930-luvulla.
Helanterä alkoi saavuttaa Suomen mestaruuksia palattuaan Hämeenlinnaan, ehkä yhtenä syynä olivat paremmat harjoitusolosuhteet pohjoisemmassa kaupungissa. Hän sai Suomen mestaruuksia 500 m luistelussa 1923─1925. Helanterä osallistui yleisluistelijoiden MM-kisoihin 1924 (9. sija), 1927 (18. sija Tampere) ja Helsingin Euroopan mestaruuskisoihin 1922 (kokonaissijoitus 22.). Hän oli aikanaan 500 metrillä kolmanneksi nopein suomalaisten Clas Thunbergin ja Walter Tverin jälkeen.
Helanterä osallistui myös urheilun järjestötoimintaan. Hän oli Suomen Luisteluliiton hallituksen jäsen 1923 lähtien ja liiton historiatoimikunnan puheenjohtaja 1934─1936. Hän toimi Suomen Luisteluliiton pikaluistelujaoston puheenjohtajana 1934─1946. Paikallistasolla Helanterä vaikutti vuosikymmeniä Hämeenlinnan Tarmon johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä (1924─1929; 1934─1938) sekä puheenjohtajana 14 vuotta (1938─1952).
Järjestö- ja kilpailutoimintansa lisäksi Helanterä oli pitkäaikainen Suomen Luisteluliiton pikaluisteluvalmentaja (1936─1948). Hän toimi valmentajana myös kaksissa olympiakisoissa: Berliinissä 1936 ja Lontoossa 1948. Helanterä oli luennoitsijana ja opettajana Luisteluliiton kursseilla ja leireillä 1934─1948. Hän oli myös luistelun kansainvälinen tuomari. Poikansa Aarne Helanterä oli niin ikään pikaluistelun Suomen mestari (1946) ja EM-edustaja 1948.
Helanterä oli ammattinimikkeeltään toimitusjohtaja, mutta teki työtä myös Hämeenlinnan Lyseossa voimistelunopettajana. Talvi- ja jatkosodan aikana hän oli Hämeenlinnan ilmasuojelupäällikkö.
Helanterä toimi aktiivisesti myös Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ollen kaupungin valtuuston ja hallituksen jäsen, lisäksi hänellä oli lukuisia kunnallisia luottamustehtäviä eri toimi- ja lautakunnissa. Helanterä vaikutti 13 vuoden ajan Hämeenlinnan urheilulautakunnassa, joista viisi vuotta puheenjohtajana. Hänen aikanaan Hämeenlinnaan rakennettiin muun muassa Ahveniston urheilukeskus ja jääkiekkostadion.
Liiteosio
Lauri Helanterä (ent. Helander) S 8.12.1891 Hämeenlinna, K 8.4.1962 Hämeenlinna. Vanhemmista ei tietoja.
Ura. Kolme luokkaa lyseota; teollisuuskoulu (teknikko 1912); Hämeenlinnan Lyseon voimistelunopettaja; toimitusjohtaja; Suomen Luisteluliiton pikaluisteluvalmentaja 1936─48; valmentajana kaksissa olympiakisoissa Berliinissä 1936 ja Lontoossa 1948.
Luottamustoimet. Suomen Luisteluliiton hallituksen jäsen 1923 lähtien; Suomen Luisteluliiton historiatoimikunnan puheenjohtaja 1934─36; Suomen Luisteluliiton pikaluistelujaoston puheenjohtaja 1934─46. Hämeenlinnan Tarmon johtokunnan jäsen ja sihteeri 1924─29, 1934─38, puheenjohtaja 1938─52.
Toimi aktiivisesti Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ollen kaupungin valtuuston ja hallituksen jäsen; lukuisia kunnallisia luottamustehtäviä eri toimi- ja lautakunnissa; Hämeenlinnan urheilulautakunnassa 13 vuoden ajan, viisi vuotta puheenjohtajana. Turun Urheiluliiton johtokunnan jäsen 1919 (ilmeisesti myös seuran ”ikuinen jäsen”).
Ansiomerkit. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 1956; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hopeinen ansioristi 1949; SVUL:n kultainen ansiomerkki; Suomen Luisteluliiton kultainen ansiomitali; Suomen Urheilulehden ansiomitali; väestönsuojelumitali 1 lk (VSS-mitali).
Tuotanto. Kilpailuselostuksia paikallisissa sanomalehdissä; Valmennuskysymyksiä. Nimim. ”Hela”. Teoksessa Jukola Martti. Ennätysvauhtia. Turun Urheiluliiton 25-vuotisjulkaisu. TuUL, Turku 1926; Poikain pikaluisteluopas (1933); Luisteluratojen rakentaminen ja hoito. Valtion urheilulautakunnan julkaisuja. WSOY, Helsinki 1947.
Urheilusaavutukset. Suomen mestaruuksia 500 m:n pikaluistelussa 1923─25; osallistui yleisluistelijoiden MM-kisoihin 1924 (9. sija), 1927 (18. sija Tampere) ja Helsingin Euroopan mestaruuskisoihin 1922 (kokonaissijoitus 22.).
Suomen Luisteluliiton valmentaja (ks. ed.); luennoitsijana ja opettajana Suomen Luisteluliiton kursseilla ja leireillä 1934─48; kansainvälinen pikaluistelun tuomari.
Veli, Yrjö Anselm Helanterä (alk. Helander, 1896─69), oli seiväshyppääjä, joka edusti Suomea Pariisin 1924 olympialaisissa. Hän jäi karsintaan tuloksella 340 cm. Vuonna 1919 hän teki Suomen ennätyksen 362 cm. Yrjö Helanterä voitti Suomen mestaruuden seiväshypyssä 1916, 1918, 1922 ja 1924.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet
Hietapaikka Olavi, Rantala Risto, Siukonen Markku ja Haarala, Tarmo et al. Urheilumme kasvot 1, Talviurheilu. Scandia kirjat, Jyväskylä / Otava, Keuruu 1972; Kittelä Mauri. Hämeenlinnan Tarmo 1903─1953. Hämeenlinnan Tarmo, Hämeenlinna 1953. Lehmusvaara Ilmari. Hämeenlinnan Tarmo 1903─2003. Karisto, Hämeenlinna 2003; Siukonen Markku. Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906─2000. Graface, Jyväskylä 2001; Talonen Jyrki. Sydän sykkii sataa. Turun Urheiluliitto 1901─2001. TuUL, Turku 2001.
Kirjoittaja(t): Jari Kanerva
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 2415 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry